ILgron11 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota.

Ihmiskaupan uhrit ja maahanmuuttovirasto

Nuoria on myyty orjuuden kaltaiseen työhön eri puolilla maailma.  Ihmiskauppa on miljardibisnestä.  Ihmiskaupan uhreja arvioidaan olevan 20 miljoonaa.  Tietopankissa on

80 000 henkilöstä tiedot, lapsiorjia ja seksityöhön pakotettuja. Suomeen heitä on myös tullut ja Suomesta moni on myös lähetetty pois.

 

Okundaye oli käynyt koulua Nigeriassa, siivonnut iltaisin ja öisin toria ja hoitanut aamuisin askareita naapurustossa. Kun hänen piti siirtyä opiskelemaan lukiotasolle, opiskelu alkoi käydä liian kalliiksi. Isällä oli kuusi vaimoa ja  raha oli tiukassa. ”Pelastuksen” Okundayelle toi sukulainen, joka kertoi, että Italiassa olisi töitä tarjolla. Kyse oli seksityöstä, mutta sitä 16-vuotias ei tiennyt.

 

Itohan Okundaye haaveili paremmasta elämästä Euroopassa, toisin kävi. ”En toivoisi sitä pahimmalle vihollisellenikaan”, hän sanoo. Piina kesti viisi vuotta. Hän sai velkansa maksetuksi, keräsi säästöjä ja matkusti Suomeen helmikuussa 2014, jossa hän synnytti pojan.

Tulevaisuus on yhä avoin, sillä Suomi ei ole myöntänyt hänelle turvapaikkaa. Hänen ensimmäinen kohdemaansa oli Italia vuonna 2006.  Nyt hän odottaa päätöstä oleskelulupahakemukseen, jonka perusteena on ihmiskaupan uhrin asema.

 

Viime vuosina ihmiskauppa-asiantuntijat ovat havainneet, että Suomeen saapuu yhä enemmän nigerialaisnaisia, jotka ovat joutuneet seksikaupan uhreiksi. Uhri lähtee ihmiskauppiaan matkaan köyhyyden, sosiaalisten verkostojen ja vaihtoehtojen puutteen vuoksi, ymmärtämättömyyttään myös.  Eihän näillä naisilla on kunnollista kuvaa maailmasta. Unelmia vain.

 

Ihmiskaupan uhriksi joutuminen jättää syvät jäljet nuorten henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Heidän haavoittuvuuttaan hyväksikäytölle lisää se, että ihmisoikeudet eivät aina ole viranomaisten toiminnan lähtökohtana, eikä laitkaan heitä  näytä suojelevan, Suomessakaan.

 

 Long Play -lehti selvitti vuonna 2016, että Italiaan Suomesta käännytettyjä nigerialaisnaisia on joutunut palaamaan seksityöhön. Samoihin aikoihin myös yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisi raportin, sen  mukaan Maahanmuuttovirasto ei huomioi ihmisten kokemaa hyväksikäyttöä riittävästi eivätkä päätökset ole johdonmukaisia.

 

Migriin tuli 2015–16 yli 500 uutta työntekijää. Suurimmalla osalla ei ollut aiempaa kokemusta tämänkaltaisesta työstä, ja esimerkiksi yksi työntekijä sanoi, ettei ollut muodollisesti edes pätevä virkaan. Perehdytys tehtävään oli lyhyt. Sen jälkeen oli ryhdyttävä itse kuulemaan turvapaikanhakijoita ja tekemään päätöksiä. Voimmeko me kansalaiset luottaa Migrin päätöksentekoon, kun esimerkiksi humanitaarista suojelua tarvitsevien päätökset jätettiin odottamaan lain muutosta. Keväällä 2016 Maahanmuuttovirastossa oli ollut voimassa käytäntö, jonka mukaan osaa turvapaikanhakijoiden hakemuksista ei saanut esitellä eikä niitä koskevia päätöksiä tehdä. Esittelykielto oli koskenut hakemuksia, joiden perusteella näytti, että turvapaikkaa ei voitaisi myöntää. Kuitenkin juuri niiden kohdalla humanitaarinen suojelu olisi voinut tulla kysymykseen. Lainmuutoksen  myötä humanitaarisen suojelun kategoria poistuisi ulkomaalaislaista.  Suomi rikkoo ihmisoikeuksia, jos tällainen pykälä tulee lakiin.

 

https://www.longplay.fi/sidetone/migrin-malliasiakirjat-ohjanneet-kielteisiin-paatoksiin

 

 

http://www.maailma.net/uutiset/uusi-tietopankki-paljastaa-ihmiskaupan-salat-lapsikaupassa-on-usein-perhe-mukana

 

http://www.maailma.net/uutiset/jarjestoilta-tukea-ihmiskaupparaportoijan-selvitykselle-nigerialaisuhreista

 

http://www.maailma.net/uutiset/16-vuotiaana-ihmiskaupan-uhriksi-joutunut-itohan-okundaye-kampanjoi-naisten-riistoa-vastaan

 

Tämä linkki on anonymisoitu. https://www.okv.fi/media/filer_public/58/54/585432a2-fcec-44f5-9ee4-4089f3537d6e/okv_8_50_2016.pdf

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Humanitaarinen suojelu poistettiin 16.5.2016 lainmuutoksella. Erittäin järkevä päätös eikä millään tavoin riko ihmisoikeuksia.

Turvapaikan saamisen edellytykset ovat edelleen kansainvälisistä sopimuksista johdetuissa kansallisissa laeissa. Jos henkilökohtaista vainoa ei hakija pysty näyttämään toteen, turvapaikkaa ei heru.

Käytäntöjä pitäisi huomattavasti nopeuttaa, samoin kielteisen päätöksen saaneiden palautuksia.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos tuosta lainmuutostiedosta, jota en tarkistanut.

" Jos henkilökohtaista vainoa ei hakija pysty näyttämään toteen, turvapaikkaa ei heru." Eihän ihmiskauppaa voi vainoksi lukea. Se turmelee toisella tavalla uhrinsa. Eikö sellaisella ole enää mitään merkitystä?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Rikoksia vastaan pitää taistella lainsäädännöllä ja toimeenpanovoimilla. Siinä ei ole kysymys poliittisesta vainosta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #4

Ihmiskauppa on rajat ylittävää rikollisuutta. Suomen ihmiskaupan vastainen lainsäädäntö perustuu useisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joilla ihmiskauppa on kriminalisoitu. Se ei kuitenkaan selvästi koske tänne paenneita ja apua hakemaan tulleita. Ihmettelen miksi? Ihmiskaupasta tuomitaan vankeuteen marjayrittäjä, mutta ilmesesti ihmiskauppa ja ihmiskauppa eroavat toisistaan vakavuuden osalta. Naisen ruumiin koskemattomuus ei saa suojelua, mutta täällä ansaitulla rahalla on merkitystä.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"yksi työntekijä sanoi, ettei ollut muodollisesti edes pätevä virkaan."

Eihän siihen edes pätevyyttä vaadittu. Lähinnä luku- ja kirjoitustaito.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kyllä koulutuksella on merkitystä. Et tainnut tutkia linkkien takaisia tietoja. Usein kommentoijat kommentoivatkin täysin asiattomasti tietämättä edes koko asiasta juuri mitään.

Suhteellisen vähäisellä muutaman kuukauden työkokemuksella ja ilman juristin koulutusta oli voinut nousta jopa ratkaisijan asemaan. Vähäinen työkokemus ja työn vaativuuteen nähden usein riittämätön koulutus oli voinut vaikuttaa myös siten, että koetuista epäkohdista ei ollut uskallettu puhua ääneen. Tällöin myös uusille työntekijöille annetulla koulutuksella ja sen sisällöllä on ollut tavanomaista suurempi merkitys. Ei tuohon työhön pelkkä luku ja kirjoitustaito riitä.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Suhteellisen vähäisellä muutaman kuukauden työkokemuksella ja ilman juristin koulutusta oli voinut nousta jopa ratkaisijan asemaan. "

Käsittääkseni suurin osa siellä tekee ratkaisevia päätöksiä ja harvalla on juristin koulutus. Toisaalta esimiehethän (ne juristit) siellä ne raamit antaa ja niiden mukaan mennään. Jos esimies sanoo, että Irak on turvallinen, ei siihen juristin koulutus auta.

Kun Tanskassa "juristit" kävi läpi hakemuksia, ne havaittiin pääsääntöisesti (jopa 90%) huijauksiksi. Eli "kokemattomat" käsittelijät oli ihan oikeassa olleet.

Onkohan tutkimuksia, joissa kokeneet tarkastelee kokemattomien hyväksymiä hakemuksia, että kuinka moni oli mennyt väärin ja olisi pitänyt tula kielteinen päätös.. Tanskassa on kuitenkin ihan eri hylkäysprosentit kuin Suomessa. Ehkä siellä on fiksumpia hakemusten käsittelijöitä?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #7

Täällä jopa ylemmät päättäjät ovat eri mieltä palautuksista. Helsingin hallinto-oikeus on arvioinut, toisin kuin Maahanmuuttovirasto, että osaan Afganistanin maakunnista ei voida käännyttää. Maahanmuuttovirasto on saattanut asian KHO:n arvioitavaksi.
https://yle.fi/uutiset/3-9407826

Tänne tulleetkin odottavan nopeampaa käsittelyä. On ikävää roikkua löysässä hirressä. Sen voi jokainen kuvitella.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707252200284047...

Kenties niitä tutkimuksiakin mitä kaipaa löytyy.

Toimituksen poiminnat