ILgron11 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota.

Kielivarantomme ja kyky oppia uusi kieli

Olen ihaillut kaikkia niitä työurani aikana tapaamiani ihmisiä, jotka ovat kyenneet vaihtamaan äidinkielensä sujuvasti useampaan muuhun kieleen kuten saksaan, ranskaa tai espanjaan. Hollannissa flaami tai Belgiassa ranska vaihtuu keveästi englantiin tai saksaan. Olisipa sellaiset opit saanut  tai ymmärtänyt hankkia aikanaan.

Niin sanottuja vieraskielisiä on nykyisin runsaat 350 000. Kaiken kaikkiaan Suomessa puhutaan noin 500:aa kieltä. Tämä käy ilmi professori Riitta Pyykön julkaisemasta raportista.

Monikielisyydestä en oleta syntyvän ristiriitoja samalla tavalla kuin ruotsin kielestä, mutta miten tämä valtava varanto hyödyttäisi nuoria ja Suomea parhaalla mahdollisella tavalla?

Raportin antia : ”Kielten oppiminen tulee varhaistaa alkamaan viimeistään ensimmäisellä luokalla, mielellään jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.” Usein päiväkodeissa on muualta tulleita hoitamassa lapsia., mutta puhuvatko he lapsille omaa kieltään? Sallitaanko se?

Vuosia sitten lapsenlapseni tarhassa oli lapsi, jonka kanssa viestittiin viittomin. Lapsenlapsenikin opetteli päiväkodissa viittomia innolla ja esitteli kotona uusia taitojaan.

Tosien lapsenlapseni päiväkodissa, oli alkuvuosina pääkielenä ruotsi. Viimeisenä vuotena se muuttui englanniksi. Kotikieli oli suomi. Juhlissa laulut laulettiin useammalla kielellä. Tällaiset kielikylvyt tuntuivat sopiville, mutta miten ne vaikuttavat jatkossa? Voisivatko tällaiset kokemukset olla lisänneet kiinnostusta useampiin kieliin ja auttaa  jo opittujen kielten osaamista. Se paljastuu, kun koulussa kieltenopetus alkaa useamman vuoden viiveelä kielikylvyn jälkeen. Vielä ei toisluokkalainen voi opiskella  koulussa uutta kieltä.

Lapsuuden ympäristöni oli kaksikielinen. Kun kotona puhuttiin suomea, ei ympäristössä puhutusta ruotsista  tarttunut kuin jokunen sana. Toinen lapsi olisi  ehkä oppinut tällaisessa ympäristössä enemmänkin kuultua kieltä, kaikille se ei onnistunut kuten minullekaan. Oikea ruotsi oli  hankalimman kautta  opeteltava koulussa.  Kirjat olivat tylsiä ja opetusmetodit myös. Kielen harjoittelu jäi usein siihen, että yksityinen opettaja oli apuna alkuvuosina. Täysin ummikkona vieraskielisessä ympäristössä olisi voinut olla toisin.

Tuleville opiskelijoille tulee lisää taitovaatimuksia: ” muutettaisiin asetusta yliopistojen tutkinnoista niin, että opiskelijalta edellytetään vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista. Osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen kehitettäisiin joustavia malleja yliopistojen, lukioiden ja vapaan sivistystyön yhteistyönä. ”  Mitä taitojen osoittaminen sitten merkinneekään? Historiallis- kielitieteellisessä oli  aikanaan pro exercitio - tutkinto  eli kahdessa vieraan kielen ymmärtämisen koe. Tutkinto poistettiin, mutta palautunee uudessa muodossa tämän asetuksen myötä, kaikiin opintosuuntiinko?   Asetus helpottanee hyvinkin niitä nuoria, joilla on poikkeava kotikieli, ei suomi tai ruotsi, vaan jokin muu.

http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitys-suomen-kielivarannon-tilasta-ja-kehittamistarpeista-julkaistu

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellisten_yliopistotutkintojen_opinnäytetyöt

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Nähtävästi kielipolitiikkamme alennustila ei enää herätä juuri uusia keskustelijoita ja me vanhat pakkoruotsin vastustajat alamme myöskin väsymään.

Riitta Pyykön raportti ei tuo mitään uutta todellista parannusta suomalaisten monikielisyyteen, kun nähtävästi pakkoruotsi roikkuu edelleen jokaisen suomalaisen takinpielessä.

HS:n pääkirjoituksessa tänään mainitaan raportin johtopäätökset: "Kansainvälistyvässä maailmassa tarvitaan monipuolista kielitaitoa, eikä pelkkä englanti riitä". (Kas kun siinä ei myös mainittu englannin lisäksi myöskin ruotsia, joka on elintärkeä portti kaikkiin muihin kieliin) Se olisi sopinut hyvin HS:n yleiseen kielipolitiikkamme linjaan.

Viisain lause sen sijaan oli tämä: "Katseen pitäisi kuitenkin suuntautua kauemmaksi tulevaisuuteen". Tätähän juuri me pakkoruotsin vastustajat haluamme. Kaikilla suomalaisilla pitäisi olla mahdollisuus vapaaseen kielivalintaan, joka olisi ainoa keino myöskin meidän kielipolitiikkamme monimuotoisuuteen. Nythän englannin ja ruotsin lisäksi hyvin harva jaksaa/viitsii enää ottaa muita kieliä muutenkin tiukkoihin lukion oppimääriin.

EU:n suositusten mukaan, jokaisen jäsenmaan kansalaisen pitäisi osata kahta vierasta kieltä. Meillä se jo täyttyy englannin ja ruotsin "osaamisessa". Tämä on fakta, jota kukaan ei voi saivarrellen kieltää:) Luin kerran lehdestä, että EU:n alueella noin 60 prosenttia ihmisistä ei puhu mitään muuta kieltä kuin omaa äidinkieltään. Mitähän se on tänään?

Tässä kohtaa kysynkin aina, että kuinka moni esim. sukulaisista tai tutuistasi tulee toimeen kolmella vieraalla kielellä, johon ei ruotsia oteta edes mukaan? Juu, heikolta näyttää, ja seuraava kysymys onkin miksi näin on:)

Tänään HS:n haastattelussa oli apulaisprofessoriksi Tampereella New social research-ohjelmassa aloittanut Jaakko Kuorikoski. Hänestä on käsittämätöntä, että ylioppilastutkinnon uudessa pisteytysmallissa filosofia on jätetty hännille. "Filosofia opettaa ajattelun valmiuksia ja antaa käsitteellistä herkkyyttä. Se auttaa havaitsemaan, puhutaanko samoilla sanoilla samasta asiasta".

Tästä meillä Suomessa on juuri suurin puute! Puhutaan täysin varsinaisen asian ohi, tai ei puhuta ollenkaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Aikanaan ei ruotsin kieltä vastaan taisteltu. En ainakaan muista sellaista oppikouluajoilta. Kun kävin oppikoulua ei ollut mahdollisuus siinä koulussa lukea muuta kuin englantia. Minulla oli ainakin yksi ystävä, joka oli ranskalaisessa koulussa ja yksi venäläisessä koulussa. Lukiossa, Mäkelänrinteessä, sitten lisääntyivät kielen opiskelun mahdollisuudet eikä ruotsi niitä haitannut. Kielilinjalla olisi voinut ottaa ranskan ja yhdellä ranskan tunnilla olin. Vain yhdellä, kun paikkani olikin pitkän matikan linjalla, jossa valitsin vapaaehtoisen saksan. Valitettavasti opettaja oli surkean huono. Hän vain laulatti luokkaa, eikä yksikään pärjännyt saksan ylioppilaskirjoituksissa. Onneksi kieli oli vapaaehtoinen. Saksaa opiskelin yhden lukukauden yliopistossa, jotta sain pro exercition suoritettua. Kaksi vierastakieltä tuli näin jonkinlaiseen hallintaan. Ruotsin suullisesta osaamisesta oli hankittava todistus ainakin julkisiin virkoihin. Hankin senkin varalle, mutta en koskaan sitä tarvinnut mihinkään. Yliopistolla oppikirjat olivat ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi ainakin niissä aineissa mitä mat luonnontieteellisessä opiskelin. Olihan näitä kieliä pakko osata. Ehkä nykyisillä opiskelijoilla on yksipuolisempi kirjavalikoima, ehkä osa oppikirjoista on jopa suomeksi. On syytä todellakin tehostaa ja lisätä kielten osaamista. Olisi se venäjäkin hyvä, mutta google kääntäjälläkin pärjää, jos keskustellaan vain netissä. Nykyiset opiskelijat sentään pärjäävät aiempia paremmin englannillaan. Sekin on hyvä asia.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Kaikilla suomalaisilla pitäisi olla mahdollisuus vapaaseen kielivalintaan,..."

Suomea ja englantia kaikki lukevat varmasti jatkossakin, niin että ehkä yksi pakollinen kieli jää valittavaksi ja siinäkin on alueellisia rajoitteita.

Mutta jos tarkoitit mahdollisuutta olla lukematta ruotsia, niin ei sitä voi eikä tarvitse millään "kielivapaudella" perustella. Koko tuo termi on käsitekummajainen vailla mitään sisältöä.

Suuri enemmistö suomalaisista haluaa ruotsin opiskelun olevan vapaaehtoista. Miksi me 95%:n enemmistö emme vapauta itseämme velvollisuudesta järjestää pienelle vähemmistölle ruotsinkielisiä palveluita, poista virkaruotsin vaatimuksia ja luovu ruotsin opiskelun pakollisuudesta. Sillähän siitä päästään.

Isossa kuvassa kieltenopiskelu on kuitenkin sivuseikka, varsinainen ongelma on virallinen kaksikielisyys.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ruotsinkieli on ennemminkin ongelma maahanmuuttajille, joiden on kirjoitettava se ylioppilaskokeissa ja joille se on todellinen pakkokieli ellei asu pääasiassa ruotsia puhuvilla paikkakunnilla ja niitäkin Suomessa on.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kopioin tähän vielä samalla pienen osan kahden opetusneuvoksen mielipiteitä, joihin on helppo yhtyä. Heillä on painavaa sanottavaa, joka kannattaisi päättäjienkin lukea.

http://zzz333.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237565-opet...

Mielipiteitä riittää joka suuntaan, mutta julkisuudessa puhuvat/kiistelevät vain hyvin pieni osa kansasta, vaikka hyvin tiedetäänkin, että noin 70 prosenttia suomalaisista on kielipolitiikasta vapaanvalinnan kannalla. Alla on ote vanhasta kirjoituksesta, joka on aina vain yhtä ajankohtainen:)

"Anna-Maija Henrikson sanoi tv-haastattelussa kysyttäessä pakkoruotsista, että "kaikki kielet ovat tarpeellisia"? - Eihän se niin ole! Ruotsilla ei ole maailmassa mitään sen merkittävämpää asemaa kielirintamalla, sehän on vain yksi marginaalikieli muiden pienten kielten joukossa.

Se olisi jo vihdoinkin pakko tunnustaa ja antaa arvo myöskin sille tiedolle, että "kielten opetukseen uhrataan Suomessa yksilöä kohti satoja tunteja aikaa ja tuhansia euroja rahaa tietämättä tarkalleen mitkä ovat tulokset. Ne ovat paperitavoitteita ja retoriikkaa... Kielikoulutuksen suunnittelu on ollut Suomessa hyvin poukkoilevaa, arvioi emeritusprofessori Sauli Takala. "Kielipolitiikka saa minulta aika huonon arvosanan, koska siitä on puuttunut analyyttisyys". (HS 19.2.2017)

Meillä rajataan keskustelu hyvin yksipuoliseen suuntaan, eli vain ruotsin säilyttäminen koko kansan voimin on elintärkeää. Yhden alueellisen kokeilun turvin on määrä laajentaa kielivalikoimaa eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesta. Se tarkoittaisi lähinnä pakollisen ruotsin korvaamista muulla kielellä. "Poliittisesti arka aihe ruotsin korvaaminen, joka opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) mukaan voidaan toteuttaa vain hyvin rajallisena eli ehkä vain parissa kunnassa". Onpa naivia puhetta nuorelta ihmiseltä. Voi herranen aika, ja tämäkö on tätä kookoomuslaista fiksua ja talouselämää vauhdittavaa politiikkaa, jonka pitäisi olla Suomen vientiä edistävää, eikä vain jarruttavaa kaikin mahdollisin keinoin??"

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tutustuin aiempaan blogiisi, jossa oli tavallisuudesta poikkeavia ehdotuksia ja tämä "odotetaan mitä hallituksen ministerit ja puoluejohtajat vastaavat näihin järkeviin ehdotuksiin, vai nokkivatko vain mielummin takapihalla vanhoja jyviään , ettei tarvitse ajatella mitään uudistuksia tulevien sukupolvien parhaaksi. " No miniseri Laasonenhan on osaltaan vastannut. Ruotsin opiskelu jatkuu, mutta muutoin kielivalikoima taas laajenee eli otetaan mukaan jotain vanahaa ennen ollutta. Ei siis uutta auringon alla.

Hyvä olisi jos jokainen kieltä opiskeleva, mitä kieltä tahansa, voisi jonkin sopimuksen turvin asua jonkin aikaa siinä maassa jossa opeteltavaa kieltä puhutaan. Näin kieli tulisi käytännössä tutuksi. Paras tapa oppia kieli. No tämä ei tietystikään ole mahdollista kuin vain harvoille ja valituille vieläkään tulevina vuosinakaan. Toki tietysti kotiin voisi ottaa asumaan myös opeteltavaa kieltä puhuvan, mutta taipuisivatko perheet laajemmin sellaiseenkaan?

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"No ministeri Laasonenhan on osaltaan vastannut. Ruotsin opiskelu jatkuu,.."

Milloinkahan, ihan ensimmäisen kerran, kuullaan suomenkielisen valtaenemmistön mielipidettä asiassa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #14

Sitähän minäkin olen odottanut jo lähes kymmenen vuotta. Mutta hiljaisuus vain jatkuu...

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Sitä lajia kokeillut aikuisena. Kun hallitsee hyvin oman äidinkelen on helpompi sisäistää vieras kieli joskin opetus on takapajuista noissa iltajutuissa.
Parhaiten oppii menemällä maahan jota kieltä haluaa oppi toki alkeet on hyvä osata.
Ja toisaalta jos ei ole tarvetta niin se kiinnostus hiipuu niinkuin ruotsinkieleen suomessa.
Englanti on maailmankieli ja tietotekniikkakieli jota suosin kaikille etenkin nuorille mutta heille pitää perustella miksi jne.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Lapsi voi oppia kielen parhaiten. Olen monta kertaa yllättynyt ulkomailla kuullessani suomalaisen puhuvan vierasta kieltä. Suomalaisen tunnistaa helposti puhetavasta. Eräs henkilö oli asunut yli 20 vuotta englannissa ja yhä kielessä oli suomalainen ääntäminen ja lausuminen.
Lapsi oppisi helpommin oikean puhetavan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Näinhän tuo on, ja siksi juuri melkein kaikki ruotsinkieliset osaavat hyvin suomea jo ihan pennusta lähtien varsin hyvin. Kuuleehan sitä jatkuvasti kaikkialla ympärillään.
Lapsi imee kieltä kuin sieni ympäristöstään. Ystäväni perheen muutettua Ranskaan, niin muutaman kuukauden kuluttua lastentarhaa käyvä pikkuinen puhui jo melkoisen hyvää ranskaa ja ääntäminen sujui paremmin kuin vanhemmiltaan:)

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kaija ja muut "pakkoruotsin" vastustajat ?

Kuulun siihen ikäpolveen, kun oli pakko, mutta siitä huolimatta opin sen sujuvaksi kansainvälisessä työssäni, englanti sen lisäksi oli helppoa ja sekin oli "pakko".
Sitten vanha saksa; menee vielä kun joutuu hieman miettimään." Man heizt körper mit kohl" sai naurun opettajalta kun käänsin, että "miestä lämmitetään hiilillä".

Espanjaa ja italiaa ihan riittävästi, mutta ei sillä oikein sujuvasti pärjää. Venäjästä pääasiat ja lauseet.

Miten tuo "pakkoruotsi" on estänyt yhtään mitään ?

Tyttäreni tyttäret Saksassa 3-11 v puhuvat sujuvaa suomea, saksaa ja espanjaa. Tyttärille 7-11 v alkaa jo ranska.

Kieli tulee äidinmaidosta- eli heti, kun lapsi ymmärtää yleensä puhetta. Ja se alkaa jo 1-v eteenpäin tavalla tai toisella.

Vanhat ajatukset ovat höpöksiä siitä, että kunnollinen äidinkieli hapertuu, jos siihen mukaan tungetaan muita kieliä !

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Voi Heikki-ystäväin, syyllistyt nyt samaan minä, minä, selityksiin, joka ei vie mitään asiaa eteenpäin. Olen kuullut tässä vuosien aikana kertomuksia, kuinka ruotsi on ollut tärkeää osata, kun olen käynyt joskus kesäisin ruotsissa/ rakastunut ruotsalaiseen/ saanut työpaikan Ruotsista/ arvostusta ja muutenkin ystäviä.

Se on todella hienoa, mutta miksi sitten niin harva ei osaa muita maailmankieliä kuin vain englantia? Ettei vain ruotsi veisi sen yhden toisen kielen paikan, joka mahdollisuus on nyt ruotsalaisilla ja muillakin eurooppalaisilla. Harva mitään pientä marginaalikieltä itse valitsee, jos haluaa maailmalla pärjätä ja tehdä vielä sillä töitäkin tai opiskella.

On tietysti sinun kaltaisia ihmisiä, jotka osaavat monia kieliä ja kaikki on niin helppoa. Normaali ihmiseltä menee paljon aikaa uuteen kieleen, jos sen joutuu opiskelemaan vaativan työn ohella. Mieheni osaa viittä kieltä, joita hän on joutunut käyttämään mm. neuvotteluissa ulkomailla, mutta esim. venäjään häneltä meni enemmän kuin vuosi aikaa, jolloin ei juuri vapaa-aikoja ollut. Venäjän uutiset olivat iltakaudet aina äänessä:)

Kielten paras oppimisikä on todettu olevan alle 12-vuotiaana, jos olen asiasta oikeaa kirjaa lukenut. En ymmärrä ollenkaan, että miksi koko suomalaisen nuorison pitäisi keskittyä koko voimalla ruotsin kieleen, kun sitä puhuukin äidinkielenään vain pieni osa suomalaisista? Ruotsinkielisten on taas itse lähes pakko osata suomea, muuten jää kielipuoleksi lähes viiden miljoonan suomalaisen keskelle. Heille suomen oppiminen on myös helppoa, kun lapsesta asti sitä kuulee jatkuvasti ympärillään.

Tulevaisuuden kieliä ovat vallan muut kielet kuten kaikki tietävät! Ja se juuri
pitäisi ottaa nyt huomioon kielipolitiikassamme, koska kielen oppiminen vie kuitenkin oman aikansa. Ei niitä kielitaitoisia vientimiehiä tuosta vain polkaista.

En ymmärrä mistä on tullut käsitys, että me pakkoruotsinvastustajat emme arvostaisi monipuolista ja laajaa kielitaitoa? Mehän juuri haluaisimme saman mahdollisuuden omille lapsillemme, kuin on sinun tyttäriesi lapsilla Saksassa. Siellä ei tarvitse todellakaan opetella yhtään kieltä, jota ei elämässään oikeasti tarvitsisi koskaan käyttää.

"Vanhaan aikaan" ruotsi oli Ruotsissakin hyvä osata, kun kaikilla oli enemmän tai vähemmän englantikin hakusessa, kuten vaikka itse Urho Kekkosella ja tietysti Ahti Karjalaisella:)

Tulkeillekin silloin oli aina riittävästi töitä! Moni vuorineuvoskaan ei juuri kieliä osannut muuta kuin oluensa tilata:) - Tosin moni pitää sitäkin oikeana kielitaitona. Tänään odotukset ja vaatimukset ovat ihan toiset. Kummallista, ettei sitä meillä Suomessa ymmärretä?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kyllä täällä yhä asuu melko ummikko ruotsinkielisiä. Et taida olla heitä tavannut. Minä olen. Voisi tietysti ainakin kokeilumielessä pistää ruotsinkielen valinnaiseksi muiden kielten rinnalle, vaikka Suomi virallisesti onkin kaksikielinen maa. Usein ulkomailla myös kuulin, että meidän ruotsinkielisemme ovat se parempiosaisten väestönosa.

Täältä löytyy se alkuperäinen Monikielisyys vahvuudeksi - raportti tutustuttavaksi. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/16...

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #11

"Kyllä täällä yhä asuu melko ummikko ruotsinkieliä."

Ajatuspaja e2:n tekemän selvityksen mukaan 56% ruotsinkielisistä käyttää usein tai ainoastaan suomea asioidessaan viranomaisten kanssa. Tuon lisäksi tietysti moni muukin pystyy käyttämään ja käyttääkin. Kaikki ruotsinkieliset lukevat suomea koulussa ja tarvitsevat sitä joka tapauksessa viimeistään työelämässä.

Valtaenemmistö pienestä ruotsinkielisestä vähemmistöstä pystyy siis käyttämään samoja suomenkielisiä palveluita kuin muutkin suomalaiset. Miksi meidän suomenkielisen valtaenemmistön ja muita kieliä puhuvien uussuomalaisten silloin pitäisi opiskella ruotsia järjestääksemme erillisiä ruotsinkielisiä palveluita?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #16

Niinpä niin, et taida täysin olla perehtynyt aiheeseen. Ruotsinkielisillä paikkakunnilla on myös Ruotsista tulleita työntekijöitä lääkäreitä ym. suomea he eivät taida.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #18

Siihen onkin paras keino käyttää englantia, jota muut pohjoismaalaiset ovat muutenkin aina kärkkäästi tarjoamassa yhteiseksi kieleksi. Tyttäreni edellisessä työpaikassa heidän pääkonttorinsa oli Tukholmassa ja koska osa johtohenkilöistä oli myöskin muita ulkomaalaisia, niin kieli oli itsestään selvästi aina englanti, myöskin vapaa-ajalla. Jopa tanskalaiset jo mieluusti puhuvat vain englantia ruotsalaistenkin kanssa, se on tätä nykyaikaa... Aika aikaa kutakin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #11

Olen minä sentään kerran tavannut yhden Teerijärvellä ja kuulemma tyttäreni on tavannut myös kerran Tammisaaren lähellä, kun hän oli vanhalta mieheltä kalaa ostamassa.

Virallisesti Suomi on kaksikielinen, mutta väestön keskinäinen suhdeluku on niin mitättömän pieni, että on vaikea ymmärtää tätä pakkoa, kun muiden kielten tarvetta on paljon enemmän, erityisesti nyt globalisaation aikana. Meillä tulkitaan tätä ihmeen tiukasti, ja minusta jo suhteellisuudentajunkin pitäisi sanoa tämän olevan täysin väärin enemmistöä kohtaan.

Kuulemma jo Kanadassakin, jossa ranskankielistä väestöä on 30 prosenttia, eikä edes siellä ole koko kansan kattavaa pakkoa opiskella ranskaa. Ranskankielisessä osassa on jatkuvaa köydenvetoa kielipolitiikan toimivuudesta, joka ei tietenkään juuri yhteisöllisyyttä lisää.

Sama juttu on Sveitsissä, vaikka saksaa puhuu 60 prosenttia kansasta, niin vapaavalintaisia muiden itsenäisten kanttonien kielistä on opiskeltava vain yhtä ja senkin voi myöhemmin lukiossa vaihtaa englantiin. Sveitsissä, erityisesti nuoret puhuvat paljon eri osissa keskenään englantia, joka tietysti on suosituin kieli sielläkin.

Meillä olisi paljon parempi, jos pakon sijasta siirryttäisiin vapaaehtoisiin valintoihin englannin lisäksi. Ihan niin kuin se on Ruotsissakin ja taas kerran sanon, Ahvenanmaalla. Siellä kansanosan suhdeluvut ovat samat kuin täällä mantereellakin, eikä kukaan ole katsonut sen johtuneen vihasta tai suomen kielen syrjinnästä. Se oli vain järkevä päätös monikielisyyden vahvistamiseksi.

Miksi se ei voisi olla meillä ihan sama juttu? Kaikessa ystävyydessä ja rakentavassa hengessä. Muuten tämä jatkuu edelleen vuodesta toiseen...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tyttäreni tyttäret Saksassa 3-11 v puhuvat sujuvaa suomea, saksaa ja espanjaa. Tyttärille 7-11 v alkaa jo ranska."

Etkö kertonut kuinka tärkeä ruotsinkieli on?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Kaija, Heikki ja Niilo kommenteistanne. Palaan huomenna niihin. Nyt olen ne vain lukenut ja ovat ne ajatuksia herättäneet.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Mielenkiintoinen juttu AL 16.12. Norjaan muuttaneesta leikkaussali sairaanhoitajasta, jonne hän pääsi erinomaisesti palkattuun työhön osaavana ammattilaisena, mutta myös edellytys on ruotsin sujuva taito.
Tämä ei sinänsa puolla "pakkoruotsia", mutta on meillä Pohjoismaissa lähes 30 milj. asukasta ja muualla maailmassa sitä ymmärtäviä miljoonia lisää. Mikä sen mukavampaa on kuin hoksata "mistä olet kotoisin" ja yrittää puhua sitä kieltä.
Englanti on saanut ylivallan; espanja, ranska, saksa, mandariinikiina ja venäjä listalla voisivat olla oppimisjärjestelmässämme korkealla.

Meillä vaan ei ole resursseja opettamiseen jo päiväkodista lähtien, josta se kyky ponnistaa nopeasti olisi eteenpäin.

Mutta emmekö osaa myös hyödyntää tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä tässä lajissa.
Työkaverini opiskeli arabian ja hebrean aikuisena, eikä ole ollut toistä puutetta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Minustakin ruotsinkieli auttaa ymmärtämään myös norjalaisia ja tanskalaisia. Nautin sikäläisistä elokuvista ja jotenkin tunnen, että kulttuuriltamme olemme lähempänä niitä kuin monia muita kansallisuuksia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Niinpä, jokaisella on omat lukkarin rakkautensa muiden maiden joukoista. Minulla se on ollut ensimmäisenä aina Viro, ehkä koen heidät ja heidän historiansa niin samantapaiseksi kuin omammekin. Alistamista ja kärsimystä.
Seuraavana onkin sitten Saksa, jossa olen eniten asunut ja rakentanut ystävyyssuhteitani. Kolmantena onkin sitten Pohjoismaat, kaikki yhdessä kimpassa.

Katsoin vanhaa kirjoitustani, jossa kysyn samaa kuin tuolla aikaisemmin myöskin Salovaarakin ihmetteli, että miksi meillä poliitikot eivät ota tähän kunnolla kantaa.

Tämä koski viime vaalien jälkipyykkiä 2015. Minusta lopussa oleva kysymykseni oli hyvä!!

"...Tämän pakon poistamista ovat Uudenmaan vaalipiirissä kannattaneet muun muassa kokoomus 65% ja perussuomalaiset 96% , piraattipuolue 100 % ja muutos 95%.  Eniten ihmetystä herätti, että kansalaisaloite hylättiin, vaikka selkeästi itse kansa on pakkoa vastaan?  "Kansalliskielten osaaminen on rikkaus"- höpinä pitäisi jo vähitellen lopettaa ja siirtyä enemmän kannattamaan suuria eurooppalaisia kieliä, vaikka kuinka omia ruotsinkielisiämme arvostaisimmekin. 

Monikielisyys on rikkaus jo muualla maailmassa, mutta miksi se olisi merkitykseltään eri asia meille suomalaisille? Mekin tarvitsemme englannin lisäksi muitakin kieliä kuin vain ruotsia ja osa kansasta sitä opettelisi joka tapauksessa ilman pakkoakin.

Katsoin puoluejohtaja Sipilän haastattelun, jossa häneltä kysyttiin hänen osaamistaan kielistä. Hän kertoi pärjäävänsä hyvin englannillaan,  jota hän on puhunut ruotsalaisten liikekumppaneidensa kanssa, koska siellähän bisneskieli on yrityksissä englanti ja ruotsiaan hän yrittää jatkuvasti parantaa!!
Tästä nousi minulle heti seuraava ja  myöskin tärkein kysymys itse Sipilälle,  että miksi?

Miksi puolueenjohtaja ja tuleva pääministeri yrittää parantaa ruotsin kieltään vain RKP:n ja ehkä ruotsinkielisten äänestäjien tähden,  kun huomattavasti tärkeämpää olisi opiskella saksaa tai ranskaa. Ne kuitenkin  olisivat ylivoimaisesti tärkeimmät kielet EU:ssa, jossa hän tulevaisuudessa joutuu jatkuvasti käymään Suomen pääministerinä? Ei kukaan eurooppalainen politiikko arvosta pääministerimme ruotsintaitoa. Johan meidän Jyrki Kataisemmekin alkoi uudessa virassaan opiskelemaan heti ranskaa."

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #24

Kaija joulun alla lapsenlapseni näytti joulutarinan, jonka hänen 11 eri kieltä puhuva luokkansa oli tehnyt. Heidän yhteinen kielensä on suomi, ja suurin osa noista 11 kielestä on Euroopassa puhuttuja kieliä kuten hollantia, saksaa, espanjaa, viroa, venäjää. Lasten julkaisu on todellakin jokaisen äidinkielellä tuotettu. Lapset ovat kotona vanhempiensa kanssa kirjoittaneet tuota tarinaa. Viisas opettaja kannusti.

lapset muuttavat Suomea omilla erikoisilla kielillään.

Toimituksen poiminnat