ILgron11 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota.

Kulttuurieroja vai jotain muuta

Vuosia sitten englantilainen ystäväni lahjoitti Ugandassa asuvalle yhteistyökumppanillemme useamman tietokoneen ja maksoi myös internet-yhteyksistä näiltä koneilta.  Ugandalainen ystävämme, joka toimi  ILOn paikallisessa Cis-keskuksesta, ei saanut pitää lahjoitettua tietokonetta ja nettiyhteyttä, vaan toinen henkilö anasti  ne häneltä. 

 

Kaikki tuo ihmetytti 2000-luvun alussa. Hiukan samantapaiset, mutta isommat lahjoitukset ja niiden kohtalo saavat jo ärsyyntymistä  aikaan. Al Birr Läheisapu ry sai lahjotuksena tietokoneita, tulostimia,  datatykkejä, valkokankaita, piirtoheittimiä sillä ehdolla, että niitä käytetään opetustarkoituksiin.

 

Zonta-järjestöstä useampi asiantuntija on ollut tänä syksynä jo Al Birrissä opettamassa elintarvikehygienian perusteita. Kurssi jatkuu marraskuun loppuun. Opetusvälineistö on heikkotasoista, ei ole lahjoitusten jäljiltä. Al Birristä on kadonnut lahjoitettuja laitteita ja jäljellä oleva siirtoheitin on huonolaatuinen. Ilmeisesti ei kelvannut laitteita vieneille.  WC:stä häviävät paperitkin, joten  siellä jokaisen on itse huolehdittava tästäkin tarpeestaan. 

Emme ole tottuneet tällaiseen. Tarjottuun opetukseen suhtaudutaan löperösti. On sentään joitakin osallistujia, joilla on isompi päämäärä ja tarve oppia.  Tunneilla on usein levotonta ja käydään miten sattuu. 

Harva oppilas osaa suomen kielen alkeita. Kiinnostaisi miten pitkään ovat täällä olleet ja miksi kieltä ei opita tai kenties ei ole tarvetta oppia? Miten kauan elätämme heitä, joilla ei ole kiinnostusta ja halua osallistua tämän yhteiskunnan toimintaan ja tuottavuuden lisäämiseen muutoin kuin jälkeläisiä tuottamalla?

Kurssillamme on ollut kaksi tulkkia. Toinen arabiankielen tulkki ja toinen somalian kielen tulkki.  

Hankimme elintarvikehygieniasta myös arabiankielisiä teoksia, jotka oli tarkoitus säilyttää ja niitä käyttää vain Al Birrissä. Yksi kirja katosi jo ensimmäisellä tunnilla. Miten saamme kulttuuriimme tottumattomat oppimaan tavoillemme edes hiukan? 

 

Olemme hankkineet Al Birriin myös Suomen mestari kirjoja useilla sadoilla euroilla, jotta tänne tulleet voisivat käyttää niitä suomen kielen opiskelussa.  Onko kaikki tämä ollut turhaa panostusta ja mikä lopulta olisi paras tapa vaikuttaa ja luoda yhteistä ymmärrystä? Tehdäänkö muuallakin turhan tuntuista työtä maahanmuuttajien hyväksi? 

 

Al Birr on saanut myös rahaa, jota käyttää projektiin, mutta rahan hallinnoinnista ei ole tietoa, eikä rahan käyttöä valvota. Miksi näin on?  Vikaa on siis suomalaisissakin rahoittavissa tahoissa. Riittääkö se, että vain lahjoitetaan, mutta lopputuloksella ei ole väliä.

 http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243452-lahimmaisapua

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Hannu Töyri

Näin käy myös kehitysavulle.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

.. ja yritystuille.

Tukien yleinen hukkaprosentti lienee 50% luokkaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Start-up-tuillekin. Miten niitä seurataan?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Sääli, jos autettavat eivät edes ymmärrä, että avun on tarkoitus auttaa mahdollisimman monia tarvitsijoita, eikä "apusäkki" ole pohjaton. Kirjoituksestasi henkii sama turhautuneisuuden henki, kuin minun kuulemillani kertomuksilla vastaanottokeskusten henkilökunnilla.

Erilaisella kulttuurilla ja siisteyskäsityksillä on kai heillä niin erilainen tausta, että siihen kai vaadittaisiin enemmän aikaa, puhetta ja muuta valistusta heidän omista joukoistaan tulevilta vanhoilta maahanmuuttajilta. " Moni tulee tänne lähes suoraan savimajoista ja puutteellisesta mahdollisuudesta hoitaa itseään ja ympäristöään" , kertoi oululainen ystäväni. Hänkin oli täysin turhautunut eräänlaiseen välinpitämättömyyteen hoitaa yhteisiä asioita ja tiloja, eikä oteta huomioon muita ihmisiä, joiden pitää korjata vain jäljet hymyssä suin...muuten olet rasisti.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kaija, olet oikeassa, osa varmasti tulee savimajoistakin. Tuo ensimmäinen kirjoitukseni tapaus tuli Ugandastas tutustumaan Työterveyslaitoksen toimintaan eikä hän edes ollut juuri nukkunut sellaisissa vuoteissa kuin me nukumme, maapohjalla ennemminkin. Hän asui kuukauden yhden työkaverini yksiössä. Hänellä ei ollut juurikaan meidän oloihin sopivia vaatteita. Onneksi silloin oli lämpimämpi vuodenaika.

Monella tavalla tulijoilla on aina uusi maailma, uudet tavat ym edessään tänne tullessaan. Miten paljon sellaisesta ymmärrämme? Toki vastaanottokeskuksissa jo on henkilöitä jotka jotain aiheesta voisivat kertoa, mutta sallittaisiinko sellainen edes meille muille opiksi.

Myönnä turhautuneisuuden, ei vain omalla kohdallani vaan myös toisen henkilönkin. Kaikki eivät ole vielä edes päässeet opettamaan. Eri aiheisiin on erilaisia asiantuntijoita.

Väinö Hirvelä

Olen sen verta kyyninen äijä, että olen omaksunut Junes Lokan ajatuksen, siitä, että ainoa tapa millä tämä maa mittaa kotoutumista on siihen käytetty euro määrä. Ja miten voisikaan kun ongelmaa ei edes rehellisesti kaikilta puolilta uskota kohdata tai myöntä, eikä siitä keskustella! Toisaalta eipä kotoutuminen ole kyllä millään eväillä tainnut missään Eurooppa onnistua.

Se mikä on onnistuttu on saamaan eräänlainen virallinen tai epävirallinen sensitiivi laisäädäntö, jossa kantaväestö on koko aika oltava varuillaan, että meneekö työpaikka rasismisyytösten edessä jos sanoo melkein mitä tahansa tai vain kyseenalaista tätä käytäntöä. Kun samaan aikaan imaamit julistavat vihaa Homoja ja Juutalaisia vastaan uskonnonvaauden nimissä ja valehtelevat profeetta Muhammedin elämästä ja teoista kirkkain silmin valtamediassa.

Samalla kun lääkäreille yritettään kouluttaa, että mitä sanoa potilaalle joka ei haluisi ottaa huipputärkeää verenohennusta lääkettää amuisi koska ramadan tai jonka isä on vakuuttunut että ihan normi epilepsia johtuu "jumalan kirouksesta" eikä suostu, että lapsi syö tähän mitään lääkkeitä. Nämä on ongelmia jotka on näin isossa mittakaavasas tullut suomelle eteen 2015 pakolaispuumin jälkeen.

Mutta joo unohdetaan kaikki mitä sanoin ja ruvetaan vaan tarkkaileen vihapuhetta ja rajoittamaan mielpidevapautta sen varjolla. Kyllä tää tästä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Realistejahan tämän maahanmuuton kanssa tulisi olla. Jotenkin on menty liian pitkälle tässä:"kantaväestö on koko aika oltava varuillaan, että meneekö työpaikka rasismisyytösten edessä ". Pitäähän meidän voida puhua ja ottaa tosiasiat tosiasioina. Siitä hyötyvät tänne tulleetkin. Jos vedämme rajoja: miten on sallittua sanoa miten ei välille, ei päästä eteenpäin.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Voin olla väärässäkin, mutta saattaapi olla kyse erilaisesta omistamisen käsitteestä. Kulttuuriero tietenkin. Suomessa ei ole nimittäin vielä kovinkaan yleinen se käsitys, että pomo omistaa kaiken firmassa, mutta monen Afrikan maan johtajat vaikuttaisivat omaksuneen tämän käsityksen. Jos tämä käsitykseni sattuisi olemaan oikea, niin valtiolle lahjoitettu olisi pomon omaisuutta, sama yhdistyksellekin lahjoitetun osalta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Poistin itse - ei ollut kiva kommentti!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tuosta aineesta on kirjoitettu ja muissakin medioissa ollut puhetta. Erilaiset tuet ja avut näyttävät olevan hukkan heitettyä rahaa. Miksi sellaista jatketaan, miksi ei kehitetä muita keinoja auttaa? Laikuuttako rahaa jakavien taholta?
https://www.uusisuomi.fi/raha/87859-bjorn-wahlroos-tyrmaa-kehitysavun-”50-vuotta-rahaa-kankkulan-kaivoon”

Toimituksen poiminnat