*

ILgron11 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota.

Mummo verkkopankissa

Olen käyttänyt useampaa verkkopankkia perheen maksujen hoitoon ja muuhun asiointiin  lähes niin kauan kuin verkkopankkeja on ollut olemassa. Hyvin on toiminut ja sujuvaa on ollut. Yllätys asiointiin  tuli vasta eilen.

 

Nordeahan pakottaa asiakkaansa tämän vuoden loppuun mennessä ottamaan käyttöön joko mobiilin tunnuslukusovelluksen tai sitten tunnuslukulaitteen.  Päätin jo viikkoja sitten, että kokeilen tunnuslukulaitetta. Posti   kantoi kiinalaisen pienen kevyen esineen muutama päivä sitten.

Luin sen ohessa olleen vihkosen ja menin vanhoilla tutuilla keinoilla pankkiin. Sitten ryhdyin ottamaan tunnuslukukorttia haltuuni.  On muuten kaverillakin, mutta sanoi ottavansa käyttöön vasta vuoden lopussa.

  1. Ensimmäinen kompastuskivi oli kortin käynnistämisen jälkeen olemattoman huonosti näkyvä  tai erottuva teksti tunnuslukukortilla.  En ole tähän ikään niin surkeaa nestekidenäyttöä nähnyt.
  2. Kun sitten sain aktivointikoodin älypuhelimeeni, se ei toiminutkaan. Kolme kertaa koodin syötin ja sen jälkeen otin käyttöön Nordean chatin. Nopein tapa saada yhteys. Kysyin sen kautta miksi minun aktivointikoodissani on 10 merkkiä, kun kortti vaatii yhtä enemmän. Virkailija laittoi kännykkääni tulemaan uuden aktivointikoodin, jossa oli 11 merkkiä. 
  3. Sitten jo Nordeasta soitettiin. Sanottiin, että voin jatkaa ohjeen kohdasta viisi eli käynnistää tunnuslukulaitteen. Tein kielivalinnankin tuolloin jo neljättä kertaa. Halusin jatkaa käyttöä, mutta poika puhelimessa yritti silloin kaupata minulle uutta luottokorttia halvemmalla korolla ja ties millä herkuilla. Kuuntelin  ärtyneenä ja samalla etenin verkkopankissa. Miksi pitää tällaisella hetkellä yrittää kaupata jotain, kun toinen asia on kesken? Eikö näitä nuoria opeteta ajattelemaan vai onko heidät aivopesty myymään joka ainut hetki?
  4. Laitoin PIN-koodin, jonka olin saanut.  Enpä silloin osannut laittaa omaa pinkoodia, kun ohjeistus oli vain vihossa ja laite pyysi toistamaan pinkoodin. Toistin sen minkä olin saanut ja taas tuli muistettavaa lisää.
  5. Sainlaitteen käyttööni.

 

Tuon kokemuksen läpikäytyäni ihmettelen kuinka moni mummo tai vaari ottaa moisen laitteen käyttöönsä, kun sen näyttö on niin olematon ja kun entisen neljän luvun sijasta siltä on osattava syöttää joka kerta pankkiin mennessä ensin se oma tuttu lukusarja, sitten PIN-koodi ja sitten vielä vahvistaa maksut pitkällä vaikealukuisella numerosarjalla entisen pahvilla olleen neljän numeron sijasta. Aikaisempi käyttö oli huomattavasti helpompaa ja helpommaksi käytön oletin tulevan tämän uudistuksen myötä, mutta toisin kävi.

En enää tiedä olisiko sittenkin pitänyt alkaa käyttää vain omaa älypuhelinta pankkikoodien antamisessa. On parempi näyttö ja ehkä se on luotettavampi kuin jokin epämääräinen Kiinassa tehty laite. Minne lie silläkin yhteydet?

Tänään pitää mennä pankkiin kysymään onko laitteeni nestekidenäytössäni jokin vika vai onko kaikki näytöt lähes yhtä mustia kuin taustansa. Ei sellaisesta näytöstä ota selvää Erkkikään saatikka ikämummot ja papat. Näköhän ei ikääntyessä ainakana parane. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (64 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Se on Irja hyvä tämä nykyinen tietoyhteiskunta sellainen, joka pakottaa mummot ja vaarit ruotuun siinä missä teinitkin. Suomessa on ikävä kyllä muotoutunut semmoinen käsitys tietoyhteiskunnasta, että vaikkapa AB yritys Oyj tekee täysin kelvotonta softaa, jonka kanssa sitten on pakko yrittää elää.

Kenellekään ei ole tullut mieleenkään, että näitä laitteita ja softia olisi hyvä ajaa sisään muutaman kuukauden ajan testiasiakasrajapinnassa kokeillen, ennen kuin niitä lanseerataan yleiseen käyttöön.

Vaihda Irja OP-pankkiin. Siellä on niin selkeät ja toimivat verkkosivut, ettei paremmasta väliä. Ja onhan se samalla myös suomalainen rahoituskonserni.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Juu tuota OP-pankkiakin käytän. Uudistavat sivuja juuri nyt ja beta-versiota viimekertaisella sisäänmenolla tarjottiin käyttöön. En ottanut vaan valitsin vanhan. Miksi asikkaalle tarjotaan betaa, kun voi käyttää toimivaksi todettua oikeaan asiointiin.

Työvuosina erinäisten järjestelmien hankintaa tein ja kehitimme silloisen Tiedon tai millä nimellä se sitten olikaan nettikäyttöisen tietokannan. Se oli jo vuonna 1995 valmis silloisille Työterveyslaitoksen nettisivuille. Nettiä opin käyttämään jo 1980-informaatiopalvelukurssilla Otaniemessä. Nettiyhteydet olivat silloin melko alkeellisia, mutta ovat kehittyneet vuosien myötä. Alkuun yhteys olikin eräänlainen kirjoituskoneen kaltaisella kirjoittimella luotu yhteys. Sitten tulivat "kuvaruutunäytöt". WWW- oli vielä silloin vain friikkien tuntema. Helsingin yliopiston kautta sekin tuli tutuksi. Uuden tekniikan käyttöönotto on aina ollut minusta mielenkiintoista ja onneksi kehitystä tapahtuu ja sitä olen pitkään seurannut.

Olen samaa mieltä noista asiakkaille tarjotuista betaversioista. Testatut ja lopulliset versiot pitäisi tuoda vasta asiakkaille, ei mitään kehitysversioita. Olisin tietysti maksua vastaan valmis testaamaan erilaisten järjestelmien toimivuutta. Siitähän minulla on melko pitkä kokemus.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

OP:n uudet sivut ovat helpommat kuin vanhat. Erityisesti kiitän entistä suurempia numeroita tunnusluvuissa :)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #34

Mielenkiintoista. Pitää kokeilla, kun sivut ovat muuta kuin beta-versiona käytössä.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson Vastaus kommenttiin #39

Nuo OP:n uudet sivut ovat toimineet täysin ilman ongelmia niiltä osin, mitä olen niitä käyttänyt.

Betaa ei kannata peljätä, useimmiten betatestissä olevat ohjelmat / sivustot ovat aivan toimivia. Siis useimmiten.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Nordean mobiilisovellus toimii hyvin ja vaatii vahvistuksiin vain yhden, aina saman nelinumeroisen pin-koodin. Lataa vaikka heti puhelimesi app kaupasta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Se on selvästi seuraava vaihe, jonka teen. Tunnuslukulaite on omituinen välivaihe, joka siis jää muistoksi kokeilusta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Juuri niin! Kun netistä avaa Nordean verkkopankin, niin siihen vain kirjoittaa oman tutun käyttäjätunnuksensa ja sitten avaa kännykästä sovelluksen, jonka jälkeen klikkaa netissä "kirjaudu". Kännykkä pyytää PIN-koodia (joka siis ei koskaan muutu, vaan on itse valittu) ja sen kirjoitettuaan kännykkään samalla hetkellä pääsee netissä sisälle tilisivustoonsa.

Toimii kuin enkeli ja tunnuslukukorttiin verrattuna on siinä mielessä paljon kätevämpi, että vaikka kirjautuisi siään 20 kertaa päivässä, niin ei kohta taas joudu odottelemaan uutta korttia postista.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Selvähän se sitten, mutta kuinka monella mummolla ja papalla on älykännykkä? Pitäiskö näitä taitamattomia varten vielä säilyttää ne paperiliuskalla olevat tunnusluvut vuoden vaihteen mentyäkin vai vaihtavatko pankkia?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #6

Pankeilla on pitkä historia pakottaa asiakkaansa pankkien itsensä valitsemien palveluiden (tai itsepalveluiden) käyttäjiksi. 90-luvulla oli kova meteli kun siirryttiin rytinällä verkkopankkeihin, konttoreita suljettiin ja väkeä pantiin pihalle. Hyvin harva enää haluaa palata pankkikirjoihin ja konttoreissa asiointiin mutta silloin harvoin kun itse joutuu asioimaan vielä pankissa, siellä on aina isot jonot vanhuksia ja ehkä yksi kassa palvelee. Kassapalvelut auki parina aamupäivänä viikossa jos silloinkaan.

Olen kyllä samaa mieltä siinä, että paperiliuskat pitäisi säilyttää niitä haluaville vaikka eri maksusta sitten. Jos oltaisiin asiakaspalvelulähtöisiä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #7

Pankkitunnuksinhan mennään nykyisin kanta.fi-palveluun, verottajan palveluihin ja moneen muuhunkin paikkaa. Ostan myös junaliput netistä. On monta syytä miksi pankkien verkkopalveluiden pitäisi olla mahdollisimman helppoja.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson Vastaus kommenttiin #9

Mobiilivarmenne on paljon parempi vaihtoehto Vero.fi.n ja esimerkiksi kelan sivuille.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #6

Muistaakseni Nordea joutui jo yhden kerran ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja lykkäämään niiden tunnuslukukorttien poistamista käytöstä yhdellä vuodella eteenpäin. Ne piti alunperin poistettaman jo viime vuodenvaihteessa.

Periaatteessa olen samaa mieltä tuosta ihmisen arjen toimivuuden pakollisesta digitalisoitumiseen ja tekniikkaan yhdistämisestä. Vaikkakaan se ei sinänsä merkitse diktatuuria, niin se on fundamentaalisesti orwellimainen ulottuvuus yhteiskunnan kehityksessä. Olet varmaan joskus nähnyt elokuvan "Jäniksen Vuosi"? Se kertoo 70-luvusta, mutta jo silloin teemana oli hypätä pois yhteiskunnan tietokoneiden rekistereistä iankaikkisesti.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #8

70-luvulla tuo poishyppääminen oli muotia muuallakin kuin Suomessa. Nyt on myös ihmisiä, jotka ovat jääneet ulos ilman tuota omaa päätöstä hypätä pois. Ei verkko toimi, ei ole tietokonetta, ei kohta sitten enää itse voi määrätä omista asioistaan, vaan joutuu toisten hallintaan, viranomaisten tai omaisten.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #8

Ei ole diktatuuria koska kukaan ei sanele ehdot. Eräänlaista terroria kuitenkin,koska meitä pakotetaan yhä kiristyvään kaupalliseen verkkoon joka toimii yhä leviävään lähinnä kaaosteoreettisen mallin mukaisesti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

Kaikkein kammottavin ja nyt menossa olevaan kehitykseen johdonmukaisesti sopiva uudistus olisi käteisrahan poistaminen.

Siitä seuraisi kuitenkin niin radikaalit muutokset suuren osan ihmisistä elämään, että jos kyseisestä päätöksestä kaikesta huolimatta pidettäisiin kiinni, niin se toisi mukanaan oravannahkatalouden tai jonkin muun vaihtovälineen käytön. Niin muodoin palaisimme takaisin "to square one".

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Minäkään en kannatta käteisrahan poistamista. Jotkut kovasti haluisi poistaa "pestävän" rahan rikollisilta, mutta kuten on nähty rikollisuus on siirtynyt yhä enemmän nettiin.
Minulla on tapana kutsua koko rahataloutta oravanahka-aikakaudeksi. Se on tullut tiensä päähän ja kun globaali rahakupla seuraavan kerran puhkeaa konstit pelin pelastamiseksi taitavat jo olla vähissä.
Etkö Juha mitenkään voi käsittää, että mitään vaihdon VÄLINETTÄ ei enää tarvita. Kaikki transaktiot voidaan kirjata suoraan ilman mitään infotmaatiota kantavaa välinettä. Voidaan sopia miten tavaroiden arvoa verrataan . Raha ei ole arvon mitta.
Pelkään pahoin, että alkeellinen vaihdantatalous tulee olemaan taas todellisuutta ellei kyetä muuttamaan talosjärjestelmää hallitusti.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #15

Käteisrahasta on jo nyt tehty epäilyttävää.

Myin taannoin autonromuni ja minulle maksettiin käteisellä, ilahduin kun Kemiöön oli tullut panoautomaatti oton yhteyteen ettei tarvitse käydä pankissa jonottamassa. Ilo loppui lyhyeen kun tehtyäni 700 euron panon minut kutsuttiin pankkiin selvittämään mistä rahat ovat tulleet.

Toinen kokemus oli kun vein messujen käteismyyntiä pankkiin firman tilille. Talletus olisi maksanut kymppejä. Sanoin sitten että talletan henkilökohtaiselle tilille mikä ei maksa mitään ja siirrän ne verkkopankissa firmalle. "Ei niin saa tehdä", sanoi pankkineiti. Kysyin että jos menen ulos ja palaan takaisin tekemään henkilökohtaisen talletuksen, pitääkö odottaa 5 minuuttia, tunti vai vuorokausi. Suostuivat kuitenkin ottamaan rahat vastaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #20

"Ei niin saa tehdä", sanoi pankkineiti.

Pankkineiti oli tyypillinen byrokraatti, joka yritti keksiä itse pykäliä, joita ei ole olemassakaan.

Olin 90-luvulla kerran Hotelli Pressan baarissa illalla, kun samalle baaritiskille saapui nuorehko mies, joka osti oluen ja pyysi saada muutaman kympin (siis markoissa) käteisenä, kun tarvitsi johonkin ja pankkiautomaatti ei ollut toiminut. Se ei käynyt päinsä.

Ehdotin hänelle sitten baarimikon kuullen, että osta minulle kaksi pitkää kortillasi, niin maksan sinulle käteisellä ne. Baarimikko puisteli päätään ja alistui sanoen miehelle: "Hyvä on, anna se korttisi tänne!"

Käyttäjän ArtoHeinonen kuva
Arto Heinonen Vastaus kommenttiin #22

Baarimikko oli joustava. Jos ehdotuksesi olisi toteutunut, olisitte molemmat lentäneet pihalle. Toinen alkoholin luvattomasta myynnistä ja sinä ostamisesta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #26

Siinä tapauksessa olisin pyytänyt häntä tarjoamaan kaljat minulle ja hän olisi pyytänyt minua vippaamaan kolmekympiä itselleen.

Käyttäjän ArtoHeinonen kuva
Arto Heinonen Vastaus kommenttiin #30

Joo, kyllähän ne keinot aina löytyivät silloinkin. Tarkoitin vain, että oli sääntöjä vaikka kuinka paljon ja mikäli niitä henkilökunta olisi noudattanut joustamatta koskaan, olisi saanut ns. mulkun maineen.

Tarkkana oli kuitenkin oltava, sillä samalla tiskillä saattoi olla alkoholitarkastaja tai vapaalla oleva poliisi. Itse tiskin molempia puolia kuluttaneena, muistan mielenkiintoisia tilanteita, mutta ne ovat kaukana blogin aiheesta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #15

Italiassa oli pitkää ellei yhä ole euron rinnalla oma liira käytössä. Kaksoisvaluutta oli myös Kuubassa. Ihmiset keksivät keinoja selvitä arjesta.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen Vastaus kommenttiin #6

Minulle kerrottiin Nordeasta että tunnuslukulaput toimivat vuoden 2018 loppuun asti vaikka käyttäisi rinalla käynnykkää ja/tai tunnuslukulaitetta.

Tunnuslukulaitteesta vielä sen verran, että niitä voi olla aktiivisina yhtäaikaa useampiakin. Että yhtä tunnuslukulaitetta voi pitää varalla jos toinen rikkoutuu (tai puhelin menee rikki) tai menee hukkaan. Paristo kuulemma kestää 7 vuotta että varalaitteen paristokin kestää 7 vuotta. Siis kännykkä ja laput toimivat tunnuslukulaiteiden kanssa rinnakkain.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #48

Totta, säilytänkin laitetta varalla, jos vaikka tulisi tarvetta. Pankin valojen alla näytöltäkin näki jotain, vaikka ei kotona näkynyt tumma pohja ja tummat kirjaimet. Lukulaitetta varten tarvitaan oma erityinen valopiste. On vielä siis vielä melkoisesti aikaa sopeutua ja opetella.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Miten ne vanhukset jotka ovat esitelleet minulle hienosti toimivia ei-älyllisiä puhelimia pitäisi menetellä?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Heidät pannaan holhouksen alaisiksi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #24

Rankka kohtalo. Oikeustoimikelpoisuusko ei-älykännykkäihmisiltä viedään?

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #53

> 53
Äänestys pakolliseksi vain älykännykällä henkilökohtaisesti voisi olla kova sana muutettaessa poliittista karttaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #55

Totta, voisivat kehittää vastaavan tavan kerätä äänet ja kansalaisten mielipiteet. Kansalaisaloitteen kannattamiseenhan tarvitaan myös pankin tms. tunnukset.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tällaista sotkua on nykyisin vähän joka paikassa. Aika monilla mummuilla ja vaareilla ei ole älypuhelimiakaan. Omaakaan en ole vielä oppinut kun osittain käyttämään, vaikka se on kohta puolisen vuotta ollut minulla.
Vähän vastaavanlainen sotku oli minullakin kun olin haksahtanut vaihtamaan liittymäni Gigantin tarjouksen takia. Vaikka luulin Gigantin perunneen sen pyynnöstäni näin ei kuitenkaan ollut ja puhelin lakkasi toimimasta. Yritin selvittää tilanetta Telian sivuilta, mutta en päässyt mihinkään, chattiin tai laittamaan viestiä asiakspalveluun. Kävin keskustelua Telian fb-sivulla ja Twitterissakin, mutta se oli varsinaista hyvää päivä kirvesvartta-keskustelua ja sielläkin neuvottiin ottamaan yhteyttä maksulliseen palveluun.Yli kaksi euroa minutti, ja tuskin asia ratkeaisi edes puolessa tunnissa.
Sitten otin yhteyttää Elisan fb-sivun chattiin, siellä kehoitettiin laittamaan Elisan simkortin paikoillaan, erehdyin noudattamaan neuvoa vaikka juuri olin päätellyt,ettei minun pitäisi kokeilla uutta korttia. Eikös vaan sähköpostiin tullut heti tilausvahvistus minulle aivan turhan kalliista liitymästä jonka tilaust olin luullut Gigantin perunneen. Nyt ei auta kun maksa ainakin yhden kuukauden maksun joka on saman hintainen kuin Telialta saamani kahden kuukauden lasku.
En myös löytänyt asennuksista polkua vanhalla sim-kortilla olevien yhteystietojen kopioimiseen. Gigantissa myytiin minulle tilava muistikortti kun valitin akun nopeaa tyhjenemistä. Mutta sim-kortin kopioiminen samalla olisi maksanut pari kymppiä. Poikani sen sitten osasi kopioida kun raskaan työpäivän jälkeen tuli minua auttamaan.
Olen yleensäkin huomannut, että aina kun julkisishallinnon tai kaupallisen firman nettisivuja "parannetaan" ne muuttuvat
entistä epämääräisemmiksi ja sekavimmiksi. Pelkään pahoin että kohta monikaan ei osa nettiä tai mobiilejä käyttää.
Kaikki elekroniikkalaitteet tulevat yhä vaikeammiksi opiskella. En haluisi käyttää loppuelämäni tällaisiin pakollisiin opintoihin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Muutokset eivät saisikaan olla liian rajuja kerralla. Jotain tunnuta ja helppoa pitää jättää ja edetä hiljakseen, niin mummot ja vaaritkin pysyvät mukana.

Minulla on nyt älypuhelin liittymä. Tammisaaren Nordeasta sain nopean palvelun ja laitoimme samalla kerralla kuntoon pankkiasioinnin. Ystävällinen palvelu. Palvelu on vain muuttunut, rahaa pankista ei enää saa. Se on käytävä hakemass seinästä. Tammisaaressa on lyhyen matkan päässä ainakin kolme automaattia ja jos on S-kortti, niin kaupastakin saa pankkipalveluita.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kuten olen lukemattomia kertoja jo toitottanut: pankkeja ej nykyisenä It- aikana enää tarvita!
Mutta älkää kysykö miten järjestäisin asiat paremmalle tolalle. En todellakaan ole mikään IT-asiantuntija.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Monet vastaisivat tuohon kysymykseen: BIT COIN!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Se purtava kultakolikko ei ole enää olemassa.
Raha ei enää tarvita informaatiota kantavana vaihdon välineenä.
Erinäisiä bitcoineja on kehitetty spekuloinnin välineiksi ja osuuskunntien käyttöön. Mutta koko rahapeli olisi mahdollista lopettaa.
Minä tietenkin kannatan tasa-arvoista yhteikuntaa johon jokaisella olisi velvollisuus osallistua kykyjensä mukaan ja jako tapahtuisi järkevää tarvehierarkia noudattaen.
Nykyinen liberalistisen "vapaavalintainen" markkinakilpailuilu tuhoaa informaatioteknologian käyttökelpoisuuden ja estää yhteistyösä luotujen optimaalisten ratkaisujen toteuttamista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #17

Jotkut utopistikommunistit jo vuosikymmeniä sitten haaveilivat rahattomasta maailmasta tai valtiosta, jossa kansalaiset tekisivät työtä siten kuin kukin kynnelle kykenee ja sitten saisivat vain hakea kaupasta tarvitsemansa hyödykkeet ilman rahaa.

Jokainen vähänkin ajatteleva yksilö ymmärtää, että tuo ei onnistu, vaan niukkojen resurssien pohjalta tuotetut niukat hyödykkeet tulee jollain menetelmällä "annostella" halukkaille. Perinteisesti tuo menetelmä on ollut raha, mikä siis on tässä mielessä ollut kuitti tehdystä työstä.

Jos ajattelee nykymaailmaa, jossa ihmiset menevät ruokamarkettiin ja keräävät siellä kärryihin itse valitsemansa tuotteet, sitten lastaavat ne pussiin vilauttaen viivakoodia itsepalveluautomaatin edessä ennen kuin työntävät muovisirun maksupäätteen rakoon, niin joku 30-luvulta suoraan tähän aikaan siirtynyt kansalainen voisi hyvinkin päätellä, että "toimiihan tuo rahaton maailma ihan hyvin".

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Minäkin olen vuosikymmenet tajunnut mikä riesa raha on. Kommunismi on tosiaankin koskaan toteutumaton utopia tasa-arvoisesta yhteiskunnasta.
Nykyihmiset ovat ehdollistettu niin sanktioriippuvaisiksi, "porkkana ja kepillä" ohjautuviksi ja kilpailuperiaatetta sisäistäneiksi, että on vaikeata kuvitella kommunististen periatteiden toimivan.
Olen tässäkin hahmottanut jo, että jako tapahtuisi jonkun järkevän tarvehierarkian mukaan. Tosiaankin olemme jo ylittäneet kulutuksessa maapallon rajalliset resurssit.
Raha sensijaan ei ole mikään todellinen resurssi, muuta kuin tilapäisesti.
Minä päivänä tahansa pienet remonttia varten säästämäni rahat häipyvät tililtäni olemattomiin. (Nyt taitaa taas tulla tupaten täyteen joka tuutista remonttifirmojen mainoksia ja vippilainatarjouksia, joka sana seulotaan jota tänne nettiin kirjoitan)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #18

Ei kiitos mitään kommunistivaltiota. Onhan meillä naapurin siltä ajalta melkoisia tietoja. Ihmiset eivät välitä yhteisestä hyvästä vaan omasta huolehditaan.
Kataloniassa on porukka, joka haluaa tehdä Kataloniasta kommunistivaltion. Saa nähdä miten käy.

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

No huhhuh!
Meillä on Irjan kanssa ollut eilen ikimuistettava päivä.
Minulla S-Pankin kanssa, Irjalla Nordean!
http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.vapaavu...

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

IoT. Internet of Things. Onko varmaa ettei se Nordean kiinalainen kortinlukija lähetä tietoja jonnekin käyttäjän tietämättä?

Kännyköiden tietoturva on retuperällä sanoo suomalainen tietoturva asiantuntija Harri Hursti.

https://yle.fi/uutiset/3-9324782

Kännyköitä on äärimmäisen helppoa salakuunnella. Periaatteessa jokainen voi rakentaa itselleen jopa varsin halvalla valetukiaseman, jonka avulla salakuuntelu onnistuu.

Sitten meillä on entinen poliisipäällikkö, joka haluaa lisätä salakuuntelua entisestään laillistamalla ainakin osan siitä.

http://mikkopaatero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24079...

Terveisin

Ingmar Forne

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tuokin mitä alkuun sanot tuli mieleeni, mutta kykenisikö tuo pieni esine siihen? En enää sitä käytä, jää vain muistoksi. Pankkivirkailijakin sille nauroi Tammisaaren Nordeassa.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Nordean tunnusluku sovellus on käytössä älypuhelimessa ja on kätevä. Ei tartte enää tunnusluku taulukoiden kanssa toimia. Toimii aina 4 numeroisella koodilla minkä itse sai valita.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Älykännykän turvallisuuessa vaan on puutteita appien kans ja kohta viruksetki perässä, mitäs sitte tehhään ja tätä on viissaammakki kyselheet.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Olen vielä "naimisissa" ulkomaalaiselta nimeltään vaikuttavan pankin kanssa, mutta selvityksen alla on eläminen ilman kallista pankkisuhdetta.

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm

Terve,

Vielä tämä:
Kuluttajan itse, siis pankin asiakkaan, pitää investoida laitteeseen (älykännykkä tms.) 200-800€ + liittymään n. 360€/vuosi, jotta ylipäätänsä voi hoitaa välttämättömimpiä palvelutarpeitaan. Nämä pystyi ennen hoitamaan kotimatkslla/lounastauolla ilman eri maksua, kun pakin kulut otettiin otto- ja lainakorkojen erosta. ts. Lainan ottajat maksoivat.

Vähän samaa kuin markettisoituminen. Marketeista saa "halvalla", mutta pitää itse investoida kuljetuskalustoon, jotta saa "halvat" ostokset kotiinsa. Joita ennen sai, hiukan kalliimalla, mutta näppärästi juuri tapeeseen oikean määrän, lähi-kivijalkakaupasta.

-Rauhaa ja Rakkautta
p.s. "Artisti maksaa"

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo ratkeaa joidenkin vuosien jälkeen, kun tavarat tilataan netistä ja kuljetetaan droneilla kotiovelle tai ikkunan taakse kerrostaloissa. SIlloin tuon kännykkäkustannuksenkin voi sisällyttää niihin nykyisiin ajoneuvo- ja bensakustannuksiin.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

#33
Tuohan toimii jo nyt. Ei droneilla, mutta kuitenkin. Kokeile www.foodie.fi

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Jos ei halua älykännykkää käyttää ja ei ole , niin saa tunnuslukulaitteen ilmaiseksi.

Kuluttajan ei siis tartte sijoittaa yhtään, tutustu ensin.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

> 36
Nokiani Lumia ei kestänyt tiputtaa edes kivilattialle. Siirryin takaisin vanhaan, joka tuli jonkun naistenlehden kylkiäisinä.
Onko lukulaite sama kuin puhutaan toimikortinlukijoista esimerkiksi reseptien kirjoituspuolella? Kännykän toimikortinlukija maksaa lähes 200 € ja usb-liittmellä pöytäkoneeseen saa sen alle 30 €. Ongelma voi olla, ettei lukuohjelmia saa olla koneessa kuin yksi, jotta toimikortti toimisi. Joka instanssilla on joskus omat lukuohjelmansa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #57

En ole toimikortinlukijasta kuullutkaan. Joku kenties tuntee. Silti tuntuu sille, että ei ole samasta kortista kyse. Kun netistä vielä katsoin niin eri kortti. Tuskin pankki tämän hyväksyy, sillä tuo laite ei taida niitä pankin tunnuslukuja pystyä arpomaan. Toimikortinlukija tunnistaa henkilön ja lukee viivakoodit.
https://shop.evifin.fi

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen Vastaus kommenttiin #57

Tunnuslukulaite on oma laite ja ei tarvitse muuta. Sen saa ilmaiseksi. Tähän laitteeseen laitetaan pin koodi ja tunnuslukulaite laskee sinulle tunnusluvun.

Toinen tapa oli jos on älykännykkä siihen saa sitten ladattua tunnuslukusovelluksen. Toimii todella näppärästi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #59

Juuri olin älykännykällä yhteydessä. Sen helpommaksi ei yhteys kenties enää voi muuttua. Olin samalla palkka piste fi sivuilla ja poimin tiedot eräästä kotitalousvähennykseen menevästä työstä nordean sivuilla olevista maksetuista laskuista. Kätevää ja sujuvaa. Kaikkihan sujuu sähköisesti.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

P.S. kyllä sinne markettiin voi kävellä pyöräillä tai mennä bussillakin, jos autoa ei ole.
Tai sitten mene lähi Alepaan tai K markettiin.

Kengätkin kyllä kuluu.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kaikki maksaa kuten kirjoitat Dennis Holma. Tänä päivänä erityisesti tarvitaan lasku- ja vertailukykyä. Toki noita nettisysteemeitäkin on tehty, jotka vertailevat eri palveluiden hintoja.

Käyttäjän ArtoHeinonen kuva
Arto Heinonen

Olen opastanut erästä yli seitsemänkymppistä ystävääni Nordean tunnuslukusovelluksen käytössä. Se on senverran simppeli, että ystäväni on siirtynyt verkkopankin käytöstä lähes pelkästään mobiilipankin käyttöön. Tämä helppous on osasyy siihen, että huolimatta Nordeakohuista hän ei ole vaihtanut pankkia, vaikka tuohtuneena uhkaili niin tekevänsä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Pankistakin apua saa, jos osaa pyytää. Kyllä Nordea palvelee tunnistautumispalvelujen käytössä, vaikka rahaa onkin vaikeampi pankista nostaa tai sinne viedä tiskillä tallennettavaksi. Koneeseen pikkurahat voi laittaa ja sitä kautta tehdä talletuksia.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Ei voi, kuin ihmetellä tätä kauheata pakollistamistarvetta.
Sikälikin voi vain ihmetellä, että joillakin luottokorttiyrityksillä on
huomattavasti helpompia tapoja sen kullakin kerralla tarvittavan
salasanan saamisen käytäntöjä. Ei tarvitse ladata mitään appseja, ei tarvita älykästä kännykkää. Ainostaan, että tekstiviestit kulkevat. Ja kun noita appseja sitten päivitetään, voi olla, että jo käytössä oleva älypuhelimessa se appsi ei toimikaan. Kuka sen uuden tarvittavan puhelimen asiakkaalle
ystävällisyyttään sitten hankkii.
Epäilyttää näiden tarvittavien sovellusten lataaminenkin puhelimeen, jota olen vältellyt. Puhelin on mielestäni yksinkertaisempien asioiden hoitamista varten ja voihan sillä, jos hetki tuntuu sopivalta tilanteeseen ottaa vaikka omasta varpaanvälistä kuvan. Kuka niitä kaikkia ominaisuuksia tai sovelluksia todella käyttää puhelimessaan vaikka se olisi kuinka koko ajan mukana. Nyt siitä sitten ollaan tekemässä myös lompakko. Niin ja sitten vielä täytyisi huolehtia tietoturvallisuudesta, kun ensin selvittää vielä miten.

Ja miksi ihmeessä pitäisi vielä uusia laitteita hommata, eikö nämä nykyiset riitä?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hyviä kysymyksiä, joihin ehkä kommenttiketjussakin on vastauksia. Pakollistamista on ja tulee lisää. Toivottavasti kännykkä säilyy ja toivottavasti siinä säilyvät tiedot, toki mikään ei ole ikuista.

Niilo Mäkelä

Moni mummo ja vaari on pudonnut ja pudottautunut kelkasta eikä toi uusi tekniikka laitteineen ole ilmaista.
Haen pankista käteistä ja sitä saa vielä klo 10-13 rajoitetun arkisin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Totta, eikä noita pudokkaita enää kovin montaa onnistuta pelastamaan, veikkaan.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Tämä mummo on niitä itteppäisiä joka ei ole suostunu verkkopankkiin. Kaikki säännölliset maksut hoituu suoramaksuna ja ekstrat pistän maksupalvelukuoreen.
Ei ne kulut tästä kummosia ole. Pankissa kyllä kysellään onko internettiä,
kai se on minun yksityisasia.
Hyvä Irja,että otit tuon aiheen esiin. Verkkopalvelua tyrkytetään ajattelematta onko meillä mummoilla ja papoilla siihen mahollisuuksia.

Ikäsyrjintää! Pudotetaanko meidät julmasti pois kuvioista, kun emme saa sitä palvelua joka on meille käypää.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Todennäköisesti pankki joutuu säilyttämään tuon maksupalvelun. Nykymummoja ja pappoja seuraa seuraavan sukupolven mummot ja papat ja aina löytyy varmasti niitä, jotka haluavat, että homma hoituu palveluna ei itsepalveluna. Tämä yhteiskunta on mennyt liian pitkälle itespalveluyhteiskunnaksi. Kun työtä on yhä vähemmän palveluitakin aletaan arvostaa. Minä arvostan jo monia sellaisia, joita en kuvitellutkaan koskaan käyttäväni. Nyt vaan kekseliäät keksimään lisää hyviä palveluita.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Vaihdoin Nordeasta Osuuspankkiin jo viime vuonna. OP on sentään vielä toistaiseksi hiukan asiakasystävällisempi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Otin käytöön Applen apsin. Siinä auttoi Tammisaaren Nordea. Nyt kaikki sujuu oikein hyvin. Muutama läheinen otti sen valkoisen koodilaitteen, ei ihan helpolle heidän alkunsa kuulostanut. En olisi sellaista jaksanut ja varsinkin, kun se pitää opetella useampaan kertaan. Toi apsin käyttö meni kerralla perille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset