*

ILgron11 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota.

Erikoislukioiden paineet

Urheilulukioista tehtiin tutkimus.  Se kertoo nuorten paineista. Pian jo ensimmäisen kouluvuoden alettua stressi näkyy.  Urheilulukio on yksi erikoislukioista.

 

Opintojen aloittaminen missä  hyvänsä erikoislukiossa voi olla yhtä lailla stressaavaa. Stressi voi tulla jo yläasteella. Kunnianhimoinen lapsi haluaa olla paras. Sen panin merkille lapsestani. Hän kävi ensin Kruununhaan yläasteen, musiikkiluokat. Luokalla oli selvästi parempia soittajia ja laulajia tulevia näyttelijöitä ja muita tähtiä. Niinpä lukioksi hän valitsi Torkkelin taidelukion. Sielläkin oli valmiita taiteilijoita. Kilpailu nuorten välillä oli  rankkaa. Valmiita taiteilijoita oli sielläkin samalla luokalla. Nuoret vertailevat itseään muihin, ja jos tuntevat jäävänsä toiselle sijalle, ehkä suojellakseen itseään valitsevat jatkossa jotain  aivan muuta. Monilahjakkuus helpottaa kuitenkin siirtymistä uuteen.  

Ilman kilpailua emme edes pärjää yhteiskunnassa. Kilpailua on aina ja kaikkialla.  Jotenkin sitä on opittava kestämään ja tilanteita ottamaan hallintaan.  Opetetaanko sellaista lukiossa?

 

Kävin Mäkelänrinteen lukiota aikana, jolloin  Märsky ei vielä ollut urheilulukio. Urheilu oli kuitenkin merkittävässä asemassa ja opettajina oli useita nimekkäitä TV:stäkin tuttuja urheilun nimiä. Kun viime keväänä vierailimme Mäkelänrinteessä, koulussa, siitä syntyi  uusi kuva.  Koulu vaikutti ulkoapäin nähtynä jopa leppoisalle.  Koulu vaikutti tukevan kovasti urheilevia nuoria. Osa koulun oppilaista on huippu-urheilijoita, eivät kuitenkaan kaikki.  Kilpailevat nuoret  suorittavan kursseja etänä, kun ovat kilpailumatkoilla. Koulu tarjoaa heille niin fysioterapeutit kuin muuta valmennusta.  Oppivatko oppilaat myös itsetuntemusta?

 

Oppilaat voivat valita missä tahdissa lukionsa suorittavat. Sellaistahan ei ennen ollut. Koulu määräsi tahdin. Ehkä tuo omien ohjelmien ja aikataulujen laatiminen on vaikeampaa kuin aiempi valmiiden aikataulujen noudattaminen.  Se olikin sitten opittava myöhemmin, vaikkapa yliopistossa.

 

Lukio voi olla oppilaalle iso muutos monessa muussakin mielessä. Minulle lukio merkitsi isoa kynnystä erilaisten koulujen välillä. Taso koulujen välillä oli huima. Näin voi olla monen kohdalla edelleen.  Kilpailevan nuoren  kohdalla  takapakki, putoaminen seuran edustusjoukkueesta tai  maajoukkueesta tuo tutkimuksen  mukaan paineita..

 

Lukioikäiset joutuvat myös paikkakunnan vaihdon myötä itsenäistymään ja luomaan uusia suhteita. Eikö se ole ollut  aivan normaalia?  Muistan myös monen oppilaan jättäneen lukion kesken. Se ei vain kaikille ollutkaan oikea opinahjo, eikä varmasti ole sitä vieläkään.  Vanhempien tai suvun painostuksestako nuoret jatkavat, vaikka eivät jaksaisi tai kokisivat olevansa uupuneita ja kyvyttömiä jatkamaan? Osalla oppilaista motivaatio loppuu, eikö silloin ole aika vaihtaa muihin opintoihin?  Teemme vääriä  tai ei toivottuja valintoja ja silloin pitää voida muuttaa suuntaa.

 

http://nakoislehti.hs.fi/8e8078b4-0b94-4058-8e4b-c6a9d2f3ef35/6

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Erikoislukioista varsinkin taiteeseen suuntautuneet saattavat tuottaa lasten vanhemmille tuskaa, koska on vaikea saada jälkikasvu ymmärtämään ja heidät hyväksymään, että tulevaisuus pitää rakentaa 99%:n todennäköisyydellä kohtuullisen matalalle elintasolle. Porvarilliset ainevalinnat eivät ehkä henkisesti anna samaa, mutta todennäköisyys kurjuusloukkuun tipahtamisesta on pienempi. Ainakin ennen näin oli, mutta arvostukset muuttuvat.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kuinka usein lukiota valitessa ajatellaan pidemmälle kuten elintasoa ja muita mahdollisuuksia. Meillä ei ainakaan niitä mietitty, mutta lapsi itse teki toisenlaisen valinnan lukion jälkeen. Taideaineita opiskelevallakin voi olla monia mahdollisuuksia niin sen näen ellei opiskelija itse näe itseään vain yhdessä ainoassa vaikkapa kuvataiteilijan roolissa. Olen sitä mieltä, että aina olisi syytä pitää auki erilaisia reittejä opiskelee tai tekee mitä työtä hyvänsä. Olisi hyvä olla lukitsematta itseään tiukkaan johonkin. Voi tulla umpiperä. Varsinkin nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa/maailmassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset