ILgron11 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota.

Suomen idea – juuret tutuiksi

Suomi on ollut olemassa kauan, paljon pidempään kuin itsenäisyytemme. Suomella olisi aihetta pitkään erilaisista elementtien koostuvaan tarinaan. Tarinaan, jota ei kukaan ole  koskaan  aiemmin kertonut, eikä sitä edes yksi ihminen pysty kertomaan.  Palasia tarinan höysteeksi löytyy lukemattomista lähteistä, mutta miten luoda ymmärrettävä ja yhtenäinen kokonaisuus?  Voisiko syntyvät tarinat  yhdistää kuten teki Elias  Lönnrotin rakentaessaan Kalevalaa.  Kenties uutta tekniikka hyödyntäen verkkoon syntyisi ennen näkemätöntä ja avartavaa, nykyisiä ja tulevia polvia provosoivaa ja inspiroivaa.

 

On uskoteltu, että suomalaisista ei ole  tietoja juurikaan ennen 1200-lukua. Pakanuuden jäljet pyyhittiin tuolloin tarkkaan pois. Niitä oli ja kyllä niitä yhä jonkin verran löytyy. Valikoima olisi voinut olla rikkaampikin. Kirjoittajat vain  hakeutuivat uuden uskon vieminä tietoisesti eroon menneestä. Tarinoita kristillisyyden tulosta  Suomeen sen sijaan löytyy.

 

Milloin ja mistä Suomi  oikeastaan alkaa? Henrik Lättiläisen kronikka etelä Virosta, Vagian maakunnasta mainitsee ensimmäistä kertaa Suomenlinnan Soomelinde /Somelinde.  Vuosi  oli 1211. Oliko kyseessä nykyinen Suomenlinna vai kenties Viipurin linna?  Identiteettiä  Ruotsin Itämaalle etsittiin niin Ruotsissa kuin täälläkin Sitä ei tehnyt kansa, vaan ajan oppineet.  Erik Kajanut ehdotti väitöskirjassaan 1697, että .sana suomi voisi olla tekemisissä suomu (suomus) sanan kanssa. Yrjö Stierhjelm  1672 kuollut  ruotsalainen tutkija esitti nimen olleen Suomaa.  Voisi olettaa hyvinkin maaperän  suoeräisyydestä juontuvaksi. Täällä asustivat joskus:   Sumi suomalainen ja Häm hämäläinen .JR Rühs 1800 luvun alkupuolella, katsoi Suomenmaata supistusmuodoksi sanasta Suomiehenmaa.  Daniel Juslenius tuki Suomi nimen yhdistämistä suomiseen samaan tapaan kuin Kajanus. Elias Lönnrot julkaisi vuoden 1836 Mehiläisessä  runon Suomen synty. Mutta milloin nimeä virallisesti alettiin käyttää?

 

Eri asiat ovat eri aikoina meitä yhdistäneet, joskus taas erottaneet. Joskus aikojen saatossa suomalaiset ja suomen kieli olivat  eri alueilla erilaisia. Mikä kielen lopulta yhdisti?   Yhdistikö se kansaakin?

 

 Suomalaisista on hiukkasen saagoissa. Saagojen kertomaa ei lie kudottu yhtenäiseksi kertomukseksi koskaan.  Olisiko niistä palasista ainesta tarinaan?  Voisiko siten nivoutua mehukkaita näkymiä sellaiseen, joka vielä uinuu tuntemattomuuden unta.  Olisiko muitakin  herkullisia ikiaikaisia lähteitä jossakin kätköissä?

 

Yhdenlaisille juurille päästää kun näyttämölle tuodaan kieli, maaperä, metsät, eläimistö, ilmasto ja ihmiset. Kuvauksia löytyvät Olaus Magnuksen Pohjoisten kansojen historiasta.  Kirja ei meitä mairittele, väkivaltaisia ja raakoja olimme kirjoittajan mukaan. Kuva on suorastaan epämiellyttävä.  Kansalliskirjaston kokoelmissa on sähköisiä kirjoja, jotka luovat käsitystä myös juopottelevasta kansasta. Tällaiset totuuden jättäisi väliin, mutta realistinen kuva ehkä sumenisi, siksi hieman keventämällä rohkenen pitää näitä kirjoittajan  jonkinasteisina ylilyönteinä. Paremman kuvan Suomi kenties ansaitsisi?.

 

Tuorein ja ilahduttavin kertomus löytyy palkitusta Ilari Aallon ja Elin Helkalan kirjasta Matkaopas keskiajan historiaan.  Kirjan johdattelu on lähempänä omaa aikaamme, toki kuvauksia elämästä satoja vuosia sitten silti tuttua ja  samaistuttavaa.

 

Jokaisella meistä on oman tarinansa vaikkapa omasta suvustaan. Ne tarinat  ulottuvat parhaassa tapauksessa satojen vuosien taakse.  Tarinoita löytyy sukuseurojen sivuilta. Niitä  yhdistämällä tulisi uusi kuva maasta ja kansasta, ei mikään kalpea ja kuiva, vaan inhimillinen ja koskettava.. 

 

Olisiko lapsilla koulussa hauskempaa, jos he kokoaisivat yhdessä  kuvan  omien sukujensa menneisyydestä yhteiseksi luokan tarinaksi, josta voisi kasvaa vaikka koulun tarina, jonka voisi viedä nettiin ja laajentaa eri tahoilta kootuin tiedoin koko maan kattavaksi. Kirjoittajiahan kouluista löytyy, mutta löytyisikö ajatuksille kannatusta?.

 

Moni  menestynyt suomalainen  loistaa Ruotsin historiassa. Miksi vain siellä Ruotsin mainetta ja kunniaa lisäämässä? Miksi emme valtaa heitä takaisin tai ainakin näkyvälle paikalle historiaamme parantamaan näkemystä siitä keitä olemme ja minkälaisiin saavutuksiin suomalaiset ovat vuosisatoja sitten pystyneet?  He voisivat olla osat jalustaa, joka loisi positiivista kuvaa taidokkaista ja kyvykkäistä suomalaisista. Voisimme olla avoimesti ylpeitä heistä tänäkin päivänä.

 

Emme ole maana ja kansana ponnahtaneet tyhjästä sata vuotta sitten.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Synnyikuntani Pirkkalasta on tehty erittäin ansiokas kirja 'Vanhan Pirkkalan historia' ja sitä joskus nuorena selasin. Siinä palataan aikaan jolloin jääkausi hallitsi Suomea. En nyt tarkkaan muista koko kirjan sisältöpainotuksia, mutta mielenkiintoinen kirja on kyseessä. Nykyään voisi olla uutta tietoakin muinaishistoriaan ja kannatan itse ainakin tällaista projektia kuten esität, joka voisi olla nimeltään suomalaisten historia. Perinteisen teollisuuden aikakauden loppuhuipentuma-aikaudenhan on Suomessa kuvannut Kalle Päätalo omanlaisenaan tosi ansiokkaasti millaista elämä on ollut tietynlaisessa suku- ja yhteiskuntaluokassa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Suomalaisten tarinaa voisi kertoa myös musiikin kautta ja onhan sitä tehtykin elokuvin. Musiikki on tärkeä osa monen elämässä. Olisiko musiikki suomalaista tai olisiko se muualta tänne tuotua. 50-luvulla vielä suomenkielinen taisi olla suosituinta, ja julkaistuinta.

Kiitos Kimmo kommentista. Päätalon kirjat ja elokuvat ovat sitä aitoa ja syvää suomalaisuutta. Sitä ei ehkä enää sananlaisen ole kuin oli ennen. Hyviä tarinoita tai dokumenttejako, niin tarkkoja ovat.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Miten olisi suomalaisen kulttuurihistorian kokoava nettisivusto?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #3

Miksi ei. Lie kuitenkin kustannuskysymys eli kuka maksaa sivusto?

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #6

Eihän se minun asia ole rahoitusta miettiä ja kai sitä talkoillakin voi paljon tehdä. Onhan Suomessa kulttuurirahasto jne.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #13

Sori, ei titenkään sinun tehtäviin kuulu. Ideointi vain. Kiitos Kiimmo.

Käyttäjän amgs kuva

En saa Suomen ideasta kiinni
sinä kirjoitit hyvin mitä mielestäsi Suomi on, mutta mitä tarkoitetaan Suomen idealla? Suomi ei ole ajatteleva ihminen vaan koostuu ajattelevista ihmisistä, moninaisista ihmisistä. Jos ehtisin kirjoittaa, kirjoittaisin siitä, Suomessa asuvista ihmisistä. Kiitos sinulle tästä kirjoituksesta! En tiedä haluanko lukea mitä mieltä julkikset ovat heidän Suomestaan, mutta haluaisin tietää mitä jossain maaseudulla pohditaan Suomesta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Huomasin, että eilen oli ollut Suomen idea kirjan julkistamistilaisuus. En tietenkään ollut paikalla, joten jäin tietoa paitsi. Luin vain puheenvuoron blogin. Se mitä nyt etsitään : Tärkein kysymys Suomessa nyt kuuluu: Millainen Suomi on ja mitä suomalaisuus merkitsee – tulevaisuudessa? Tai paremminkin: Millaisen Suomen ja suomalaisuuden haluamme luoda?

Kun en tiedä mitä tuo kirja sisältää, lähdin pohtimaan historiasta käsin. Olen jo pidempään sitä tehnyt ja aineistoa kerännyt. Tulevaisuuteen kurkistaminen on haaste, mutta menneisyys voi olla hyvä peili myös tulevaisuuden tarkasteluun.

Niinpä meille kaikille tuli tehtävä: Suomen tulevaisuuden ideaa eivät kirjoita yksinomaan tämän kirjan kirjoittajat. Jokaisen suomalaisen ääni ja mielipide on tärkeä. Kirjan kirjoittajat haluavat kannustaa jokaista suomalaista pohtimaan tulevaisuuden Suomea ja sen tarinaa.

Voimme siis yhtä lailla kuin kirjan kirjoittajat, joita oli paljon, yrittää nähdä tulevaisuuteen, no ainakin tämän hetken tilanteeseen. Sitähän blogini ei tee, mutta muutama ehdotus kuitenkin löytyy. Lasten äänestä on puhuttu lähiaikoina ja sen esille tuominen on mielestäni tärkeä. Koulut voisivat siksi olla mukana.

Pitänee hankkia tuo kirja, jotta saisi kirjoittajien näkemykset: http://www.docendo.fi/suomen-idea-jarno-limnell-to...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Sellainen on jääny mietityttämään,kun nyt kova into on tehdä jotain..niin voiko siinä käydä huonosti,jos alamme tekemään suomalaisuutta/Suomea?

Paha epäilys,että jokainen teko millä sitä alettaisiin tekemään kääntyisi itseään vastaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Katsoessani tuon vasta julkaistun kirjan aihepiiriä, tuli pelko, että ihmiset eivät merkitse vaan asiat edellä mennään. Hiukan sekin huolestuttaa. Ihmiset tekevät, ihmiset kehittävät jne. Miksi tehdään jokin uusi kirja tai muu julkaisu?
Tuli tänään myös mieleen Sitra, joka monen vuoden ajan tuotti julkaisuja, joissa oli erilaisia kehitysnäkymiä eri aloita. Onko tämä jatkoa sille sarjalle? Toki kirjat kirjoitti asiantuntijat. Nyt odotetaan panosta kansalaisilta.

Kiitos kommentista, joka on ihan asiaa.

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Luin juuri hiljattain että "Suomella" oli jo paljon aiemmin yhteyksiä Roomaan kuin mistä ns. virallinen historiamme alkaa.

Onkohan asia tutkittu, löytyykö Italiasta dokumentteja yhteyksistä "Pohjolan perukoille"?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Vatikaanin arkistoissa saattaisi olla paljonkin mielenkiintoista. Latina oli Euroopan yhteinen kieli ja sitä taisivat koulutetut suomalaisetkin. Kyllä täältä pohjolasta on aina matkustettu, toki harvoilla siihen oli mahdollisuuksia. Paavi lähetti tänne useammankin bullan. Ne ovat eräänlaisia asiakirjoja. Ehkä kopiot jäi Italiaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paavin_bulla

Paavi vaikutti Suomessa eri tavoin. Suomalaisia talonpoikia oli kirkonkirouksessakin, kun eivät suostuneet maksamaan paaville. Tässä tietoa Sääksmäeltä: http://kari.kotiseutuarkisto.fi/pannabul.htm

Täällä oli munkki ja nunnaluostareita ja jos en ole ihan väärässä niin paavin ansiota on Turun tuomiokirkon rakentaminen. Paljonko Roomaan meni rahaa ja keitä täältä sinne meni, olisi mielenkiintoista tietää.

Täällä on myös mielenkiintoista asiaa väestöstä, jota tuli maahan katolisen kirkon myötä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Katolinen_kirkko_Suo...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Muistaakseni mitä itse olen lukenut, niin suomi ja viro alkoivat eriytyä omiksi kielikseen ja kulttuurikseen vasta 1200 -luvulla. Sitä ennen Suomenlahti oli alueita yhdistävä tkija ja laivaliikenne oli rannikkojen välillä vilkasta. On outoa ettei Svealaisilta, Skasalaisilta ja Vuojolaisilta merenkävijöiltä peritty maksua idän jokitiestä vaikka Suomen alueeltakin oli ihmisiä mukana pujehtimassa Bysanttiin varjageina. Kristinusko ja kotikissa saapuivat puolestaan samaan aikaan "tiliaisina" 800-luvulla matkamiesten ja kauppiaiden palattua. Kristinusko tuli kääntymällä ja saarnaamalla mutta kissa tuli Suomeen säkkiin sullottuna minkä takia essimerkiksi karjalankielellä kukkaroa kutsutaan nimellä kissa ja suomen puhekielessä laukkua kutsutaan kassiksi. Kotikissat sai Suomess asettua muuten oikein hyvin kodiksi, niistä tuli arvostettuja ja pyhiä viisaita eläimiä jotka vartioivat taloa ja pihapiiriä. Kissaa ruvettiin pitämään karhun jälkeläisenä jonka metsän kuningas oli synnyttänyt uunin sisästä ja siitä seurasi maailmanloppu jos kissa kuoli ja talo jäi ilman kissaa. Myöhäisen rautakauden kissabuumi oli Suomen alueella niin suuressa nosteessa että 800-luvun jälkeisistä haudoista on löydetty useammin kissan kuin koiran luita. Kissan historian tavoin argeologia ja kielitiede on onnistunut valottamaan kristinuskon saapumista Suomeen. Varhaiseimmat merkit saapumisesta ovat 800-luvulle ajoittuvat kristilliset esinelöydöt ja idästä tulleet lainat kuten pappi, suntio, risti, raamattu, ikkuna, Kiesus ja Pohu. Siitä eteenpäin argeologiset esineistöt lisääntyvät ja on arvioitu että 1000-luvulle tultaessa koko Varsinaissuomi oli jo kristittyä aluetta minkä katsotan torppaavan uskomuksen ensimmäisestä ristiretkestä. Toinen selitys Eerikin sotaretkelle löytyy kylläkin Novgorodin kronikoista joiden mukaan Kuningas Erik järjesti Svealaiset talonpojat kostorekelle alati Ruotsin rannikkoa terrorisoivia itämerensuomalaisia vastaan. Siitä tullaankin siihen kuinka pohjoismaisen viikinkiajan päätyttyä aloityivat itämerensuomalaiset kansat kuten hämäläiset ryöstämään ja hävittämään Itämeren rannikko jopa Tanskaan asti. Jäipähän niistäkin ajoista kertomuksia kuinka voimansa yhdistäneet hämäläiset, suomalaiset, virolaiset ja karjalaiset kyntivät Itämerta 300-500 aluksen laivastolla saaden niskoilleen syyt Birkan, Sigtunan ja Ahvenanmaan ryöstöhävityksistä jotka usein päättyivät kaupunkien polttamiseen maan tasalle.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Jätinhaudoista /röykkkiöistä on löytynyt myös isännän mukana haudattuja koiria ja variksia.

Pohjois-Ruotsin rauniohautoja tutkittaessa on samankaltaisuuksia löydetty kuin Suomen vastaavista. Rauniohaudat kummallakin puolella Pohjanlahtea olisivat näin samanlaisen sivistyksen ja kulttuurin jälkiä. Raunioiden pohjoisin raja Oulun läänissä Salon pitäjässä. Ruotsissa vastaava Åbyn eteläpuolella Skellefteon pitäjässä. Itäisin raja Päijänne.

Suomessa röykkiöt olivat suurempia ja paremmin säilyneitä kuin Ruotsissa.

Se kansa, joka teki röykkiöt ei tullut Venäjän kautta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #19

Suurin osa Suomen ja Viron hiidenkiukaista eli röykkiöhaudoita on pronssi ja rautakautisia. Lisäksi vanhojen kalmistojen lähellä sijaitsee jokin pyhä paikka kuten hiis -lehto tai uhrikivi. Jätinhauta ja rauniohauta ovat minulle aia vieraita nimityksiä. Kiva kuitenkin kartuttaa sanavarastoa. Kiitokset.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Nykyisestä Suomenlinnasta eli Sveaborgista Henrik Lättiläisen vuoden 1211 maininnassa tuskin on kyse sillä sen rakennustyöt aloitettiin 1748 ja saatettiin päätökseen vasta 1918. Myöskään Viipurinlinnasta eli Viaborgista ei voi olla kyse, sillä sen rakennustyöt aloitettiin 1293, jota ennen paikalla sijaitsi soinen saari joen suistossa. Lättiläinen luultavasti tarkoittaa jotain tuntemattomaksi jäävää linnaa, olihan Suomen rannikko rautakautisten mäkilinnojen täplittämä aina 400-luvulta eaa aina 1200-luvulle jaa.

Itse Varsinaissuomea tarkoittava Suomi -nimitys taasen tulee samasta kannasta kuin Soome, Saame ja Häme, eikä sillä ole tekemistä suomu taikka suo sanan kanssa. Rekonstroitu kantasana Shame joka on saamelaisilta itämeeen suomalaisiin kieliin tullut lainasana heidän omakielisestä kutsumanimesta Aabmi joka puolestaan on sukua venäjän kielen sanan zemeljan kanssa. Zemelja tarkoittaa pelkästään "maata." Itsillä voinkin sanoa että iberian vuoristoseudulta saapuneiden saamelaisten esi-isien ensimmäisnen sanan oli "maata ohoi" kun näkivät ensikerran nykyisin Suomeksi kutsutun alueen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kun ajatus vielä tuli Virosta niin unohtui että linna merkitsee kaupunkia ja silloin on todellakin kyse muusta kuin jostakin linnasta jossakin. Kiitos kommentista Daniel.
Suomessa kaupunkia merkitsevä sana oli viikinkien aikaan tuna esimerkiksi Snappertunassa on kyse ikiaikaisesta lounaassa sijaisevasta kaupungista.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tuna ainakin käytetty germaanisten kielten puhujien keskuudessa, mutta sitä en osaa sanoa käyttivätkö muinaiset suomalaiset sitä lainasanana vai eivät. Kaupunki jountaa sanasta kauppa, ja joka on oikeastaan laina balteilta. Koska rautakaudella kaupunki tarkoitti pitkälti kauppapaikkaa, on setuottanut argeologeille ja historiantutkijoile harmaitahiuksia sen takia ettei se vastaa heidän äritelmäänsä kaupungille. Vanha Suomalainen perimätieto tuntee kuitenkin jopa 17 muinaiskaupunkia joita nykyhistorioitsijat pitävät enemmän myytteinä ja palturi puheena. Olipa sitten nämä muinaiset kauppapaikat oikeasti olemassa tai sitten vain pelkkiä tarukaupunkeja, niin ihmiset ovat aikoinaan uskoneet niiden olemassa oloon. Yksi tämänhetken kiistellyimmistä paikoista on Hämeenlinnan Varikkoniemen alue joka jakaa mielipiteitä siitä oliko paikalla myöhäisrautakautinen asutus vai ovatko "rautakautisten asumusten" jäänteet peräisin 1800-luvun tehtaasta ja ratapenkasta. Mikäli kyse on vain 1800-luvun teollisuuden jäänteitä eikä muinaismuistoalue, voidan Varikkoniemeen rakentaa kerrostaloja.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #21

Mitenkähän selvitetään tämä: Mikäli kyse on vain 1800-luvun teollisuuden jäänteitä eikä muinaismuistoalue, voidan Varikkoniemeen rakentaa kerrostaloja. Usein tämäntyyppisessä tapauksissa ei ole menty päähän saakka, vaan joku rakentamishaluinen on jotakin kieroa reittiä onnistunut saamaan luvat ja hävittämään sen mikä ehkä olisi ollut syytä säästää.
Kiitos mielenkiintoisesta kommentista.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Suomalaisten juurien katoaminen historian hämärään on suurelta osin ruotsalaista vaikutusta. On runsaasti korostettu miten ruotsalaiset toivat "sivistyksen" Suomeen. Todellisuudessa asia ei ole näin. Suomen "sivistämisessä" uranuurtajia eivät olleet ruotsalaiset, vaan saksalaiset ja tanskalaiset. Kuinka olisi voinutkaan, eihän Ruotsia ollut olemassakaan?

Selvittäessäni oman sukuni 500 vuotta vanhaa perimätietoa saksalaisista juurista törmäsin perin merkilliseen ilmiöön. Sen ohella että sukunimeni on saksalaista alkuperää, monen muun savolaisen nimen ohella, paljastui että Savossakin saksalaisten vaikutus oli ollut erittäin suurta ennen 1600-lukua ja heitä oli ollut jopa kokonainen siirtokunta kuninkaan myöntämisså eläkeviroissaan Mikkelin alueella. Tätäkään tietoa ei tahtonut löytyä millään. Erittäin outoa ottaen huomion saksalaisten merkityksellinen asemansa silloisessa yhteiskunnassa.

Historian katoaminen kulminoituu Kustaa Vaasan aikaan. Hän karkotti saksalaiset ja tanskalaiset ja tästä alkoi historian uudelleenkirjoittaminen. Ruotsinmielisillä on edelleen vaikeuksia myöntää saksalaisten merkittävämpi osuus Suomen historiassa.

Ja tämäkään ei riitä. Myös suomalaiset itse eivät halua penkoa näitä asioita historiassaan. He haluavat keksiä itselleen mieleisiä tarinoita. Tästä syystä savolaisten historiassakaan ei ole montaakaan riviä saksalaisista. Kukaan ei tahdo sitä tutkia.

Saksalaisten vaikutus jäi kuitenkin elämään savolaisiin paikan- ja sukunimiin hyvin vahvana. Epäilen että myös saksalaista aiempi historia katosi Ruotsin kilpeä kiillotellessa.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Eräs pakkaa sekoittava tekijä on mytologioiden selittäminen historiallisiksi tapahtumiksi. Jopa yliopistojen taholla on ammattitaidottomia selittäjiä, jotka tulkitsevat esim. Kalevalaa näin. Heillä ei ole mitään käsitystä miten Kalevalan symboliset kertomukset rakentuvat ja mistä niiden symboliikka kertoo.

Ne ovat jumaltaruja ja ainoastaan tällä tapaa ne ovat loogisesti selitettävissä. Niiden historiallinen arvo on muinaisen uskonnollisen maailmankuvan selittämisessä, eikä niillä pidä selittää muinaisia kuninkaita ja tapahtumia.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Omat sukujuureni isäni äidin puolelta ovat 1200-luvulta Saksasta. Minun oli helppo löytää tiedot noinkin pitkältä ajalta, sillä tuo haara edusti vanhoja suomalaisia kulttuurisukuja. Yliopiston kirjaston kokoelmissa oli teoksia, joista tietoja löytyi.

Saksalaiset ovat tuonee tänne kaupan ja teollisuutta ja vaikuttaneet geeneihimme.

Saksan kansan ja Saksan maan nimet suomen- ja vironkielissä näyttävät periytyvän niiltä ajoilta, jolloin länsisuomalaiset (kansat?) kaikista saksalaista heimoista tunsivat vain yhden, saksllaisen heimon (Saxland Elbe- ja Weserjokien suistomailta). Heimo edusti yksinomaan kauppaa Suomessa. Saksa jopa merkitsi silloin kauppiasta. Näin syntyi eräänlainen kulttuurileima kaikille Suomeen tuoduille teollisuuden ja luonnontuotteille.

Hauskaa että näitä Saksa alkuisia kasveja ym vieläkin on olemassa kuten saksanpähkinä, saksanpihlaja (Sorbus aria) Saksan paimenkoira, jne.

Saksa ja Suomen saksat 01.01.1904 Joukahainen no 12 sivulta 79 alkaen -julkaisu löytyy Kansalliskirjaston digikirjastosta.

Laitan tämänkin julkaisun, sillä siinäkin näkyy saksalaisten vaikutus kaupunkirakenteeseen ym. 01.01.1943 Historiallinen Aikakauskirja no 3 sivulta 7 alkaen.

Mytologiat ovat kiinnostavia, mutta ehkä juurien hakeminen niiden kautta ei tuota realistista kuvaa. Aiheena sinänsä hauska.

Toimituksen poiminnat