ILgron11 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota.

Ahneutta hoivayrityksissä

Mehiläinen lupaa, että koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta ottaa asukkaiden tarpeet yksilöllisesti ja kunnioittavasti huomioon. Onnistuuko sellainen, kun hoitajien työaikoja lyhennetään? Johdon mielestä työaikoja lyhentämällä ei pyritä säästöihin, mutta mihin sitten?

 

Tuntuu kuin julkisuudessa olleet miesjohtajat päinvastoin olisivat hoivan heikentämisen puolella. Ymmärtämättömyyttäänkö vain?  Näin toimien ikäihmiset ovat vaarassa jäädä vaille kunnollista perushoivaa. 

 

Kunnat ja valtio ostavat palveluita Mehiläiseltä ja muilta hoivayrityksiltä. Tulevaisuudessa vielä nykyistä enemmän. Niinpä  nyt hankitaan aktiivisesti yksityisiä yrityksiä hoivayrityksiä suojiinsa.

 

Tuotokset  isoilta yrityksiltä vaikuttavat valuvan ulkomaille.  Veroin koottuja rahoja käytetään näin myös isojen yritysten johdon vaurauden kartuttamiseen verosuunnittelulla. Tuon kaltaista ahneutta ei aiemmin ole nähty.

 

Onko  valtion ja kuntien pakko ostaa tällaisilta yrityksiltä palveluja?  Onko valtiolla ja kunnilla hoivan hankintaa  oikeat kriteerit? Liitetäänkö niihin  palvelun tarjoajan  tuottavuuteen ja talouteen liittyvä tarkastelu ?  Ovatko yritysten tiedot tältä osin täysin käytettävissä? Onko toiminta avointa?

 

Hoivayrityksen tuloksen maksimointi, johdon bonukset ja hoivatyöhön käytettävä vähenevä aika heikentävä työn laatua ja lyövä vanhusten hoivaa korville. Ei siinä ole aikaa toteuttaa vanhusten tai hoivan ostajan toiveita.

 

Mehiläisen Härus myöntää, että Mehiläisen aikeena on ollut laskea hoitotyön tuntimääriä hoivakotiketjussa uuden yrityksen oston jälkeen. Härus kiistää, että uudistuksen tavoitteena olisi säästäminen. Mitä tästä lausumasta voi  uudistuksesta päätellä?

 

Härus kertoi Ylelle selvittäneensä muiden mainittujen paikkakuntien tilannetta. Hänen mukaansa osassa - Helsingissä, Espoossa, Hyvinkäällä ja Nokialla - työtunnit ovat lisääntyneet ja osassa vähentyneet. Häruksen mukaan työtuntien karsimisen syynä on asiakasmäärän väheneminen. Löytyykö tästä  oikeaa tietoa, mustaa valkoisella?

 

Kuopiolaisen Vire Koti Pirtin hoivakodin johtaja ja vastaava hoitaja irtisanoutuivat sen jälkeen, kun uusista työvuorojärjestelyistä oli tiedotettu elokuussa. Sitä ennen johtaja oli kertonut työntekijöille, että työvuorolistoille on tulossa mittavia tuntivähennyksiä.

 

Isompi tuotto vähemmällä työllä on ottamassa voiton inhimillisyydestä ja hyvästä hoidosta.  Mitä on Mehiläisen johdon mielestä tarjolla hoitajille: arvostettu työ ja mahdollisuus kehittyä työssä. Missä ja millaista on työntekijöiden reilu kohtelu? Onko se johdolta tyystin unohtunut?

 

Ei ihmistä ole luotu elämään kuin pedot. Inhimillisyys on osa ihmisyyttä.

 

Olen ikääntyvänä huolissani siitä mitä tapahtuu ja mihin suuntaa asiat näyttävät kehittyvän. Hoiva maksaa itse kullekin siihen päätyvälle paljon, mutta mitä silloin maksua vastaan edes saa?

 

http://yle.fi/uutiset/3-9220500

https://www.mehilainen.fi/ikaantyneiden-palvelut/toimipisteet?field_mehilainen_area_filter=134

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Olet oikeassa, kyllä pisti taas kerran vakavasti miettimään, kuinka tuo yksityistäminen tulee terveys-ja hoiva-aloilla hintoja nostamaan veronmaksajille, mutta samalla myöskin palvelut heikkenee samaa tahtia. Se ohjelma oli surullista katsottavaa.

Ihmettelen edelleen myös sitä, että miksi kunnat esimerkkisi evät pysty itse samaan kuin nämä Mehiläiset ja Terveystalot ym. pörssiyhtiöt?

Heillä on voittojen kotiuttaminen veroparatiisien avulla tietysti helppoa ja johto näyttää tienaavan varsin mukavasti, lähes yhtä paljon kuin nämä isommat teollisuuden yritysjohtajatkin. Onko se oikein nimenomaan terveysbisneksessä?

Kaikkihan me tarvitsemme terveyspalveluja läpi elämämme, joten luulisi sen hoitoon löytyvän kunnilta yhtä hyvät resurssit, kuin näiden ulkomaisten yhtiöidenkin palvelut. Suomalainen koulutettu henkilökunta häärii siellä joka tapauksessa. Miksi kunnat eivät itse ota näitä voittoja kotiin? Avuttomuutta vai saamattomuuttako?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kaija, tuli kirjoituksestasi mieleen miksi kunnat eivät palkkaa näitä poliitikkoja, jotka häipyvät Terveystalon, Mehiläisen ym palvelukseen? Eikö kunta ole kyllin houkutteleva ahneille ja omat tulonsa huippuun haluaville poliitikoille ja lääkäreille? Missä siis vika, osaamattomuutta vai silkkaa omahyväistä laskelmointiako kaikki, emmekö sellaiselle mitään mahda? Tällaista emme ole aiemmin kokeneet ja nyt olisi ainakin aika yrittää löytää keinot ehkäistä verovarojen itsekäs kahmiminen omiin tarkoituksiin.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Hyvä kirjoitus!

Olen yrittänyt olla ajattelematta sote-sotkua ja ryöstöön verrattavaa vanhus- ja terveyspalveluiden tuottamista myös suurten ja kansainvälisten ketjujen kautta. Kun presidentti Halonen aikoinaan toivotti globalisaation ja kansainvälisen työnjaon tervetulleeksi ilmiöksi, niin hän tuskin arvasi, mihin kelkkaan hyppäsi. Hän tosin hyppäsi siitä kelkasta pois ja sanavarastostaan katosi sana globalisaatio ehkä monestakin syystä.

Myös syrjäseutujen kunnat ja yrittäjät ovat huomanneet, että eläkeläisten muuttoaaltoa juurilleen pitää kannustaa. Se voi olla jopa kunnan elinehto. Mainoslauseena tuskin voidaan käyttä: ’Tule varakkaana eläkeläisenä tänne köyhään kuntaan, niin lähdet rutiköyhänä viimeiselle matkalle äveriäästä kunnasta.’

En tiedä liittyykö eutanasian vastustaminen tähän asiaan. Jotenkin kuitenkin tuntuu siltä, että on hoivakotiketjujen (vast.) edun mukaista eutanasian vastustaminen.

Kaikesta tästä voimme syyttää keisari Augustusta, jolta kävi käsky, ettei orjaa saanut tappaa, kun se tuli vanhaksi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Lääkäreiden tehtävä on pitää ihmiset hengissä. Tarkoittaneeko myös sitä, että mahdollisimman pitkään annetaan elvytystä, vaikka siinä ei enää tunnu olevan mitää järkeä eikä iloa elvytettävälle. Monta keuhkokuumetta hoidetaan siköasentoon jääneeltä vanhukselta, joka ei enää pysty millään tavoin vaikuttamaan omaan tilaansa ja elämäänsä.

Olen täällä sairaalassa jo monesti ehtinyt ajatella eutanasiaa. Kun on kovin sairas ja kovat tuskat, niin se ratkaisu tulee mieleen. Sitten kun on parempi olo, niin koko asia unohtuu.

Jos lopulta käy niin, että ei ole kuin lähes pelkkä kuori, niin eiköhän sellaisessa tapauksessa pitäisi antaa ihmisen mennä ja voida auttaa siinä hiukan. Hoivapaikat tietysti menettävät silloin, sillä tällainen ihmisraunio lie erittäin helppo hoidettava, johon ei juurikaan työtunteja tarvitse uhrata.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Mieleeni tuli takavuosilta haastattelu, jossa yksityinen, kunnan vanhainkotia pyörittänyt nainen kertoi myyneensä laitoksensa Mehiläiselle. Hänellä ei enää ollut varaa sijoittaa uusiin remontteihin rahaa, mitä uusitut lakiasetukset määräsivät. Muistaakseni siinä kerrottiin omista vessoista ja ovien levennyksistä ym. remonttien tarpeesta.

Mummut ja papat olivat kauhuissaan, kun pidetty paikka joutui samalla kokonaan muualle, kun piti rakentaa uusi määräysten mukainen talo. Tuli ihan mieleen Peppi Pitkätossusta tarina, jota olen toisenkin kerran lastenlasteni kanssa videolta katsonut.

Pienessä kylässä, näin satu alkoi; oli vanha, vähän rähjäinenkin vanhustentalo, jota kaikki asukkaat rakastivat. Talossa oli mukava henkilökunta ja pihassa puutarha, jossa vanhukset viettivät paljon aikaa. Mutta sitten kunta päätti rakentaa komean uuden talon, jossa oli monta kerrosta ja siihen mahtui paljon asukkaita...taisi olla myös kustannustehokas, kuten nykyään termi kuuluu:)

Monen seikkailun jälkeen, vanhukset saivat pitää vanhan rakkaan talonsa ja elämä jatkui entiseen mukavaan malliin. Nyt ei tämä oikea elämä taida mennä ihan sadun mukaan?

Kuinka moni nykyinen vanhus pitäisi mielellään vähän alkeellisemmankin vanhan huoneensa, jos saisi pitää hoitajat, joilla ei ole koko aikaa liian kiire. Samoin useimmat haluaisivat olla omalla paikkakunnallaan, jossa ystävät ja sukulaiset voisivat poiketa useimmin käymään. Nyt ylhäältä tulee määräyksiä, jotka eivät ota huomioon inhimillisyyttä, vaan jokainen "hoivattava" on tuottava potilas ja jos ei ole, niin kiristetään tahtia. Optiot odottavat vain omistajia!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Aivan varmasti monelle hoidettavalle kelpaisi vaatimattomammatkin hoivaolot, eivät ne kotiolot kaikilla ole ylelliset ja viimeisten muotien mukaiset..

Tuosta tuli mieleeni englantilaisen yliopiston opiskelija-asuntola, jossa olin vajaan viikon 2000-luvulla. Opiskelijoista pääosa vietti silloin pääsiäislomaa ja yliopiston tiloissa järjestettiin konferenssi. Osallistuin siihen. Asuntolassa oli kerroskohtainen wc ja kylpyhuone. Ei ihan hygieeninen paikka. WC:hen mennessä mieshenkilö oli ammeessa kylvyssä, joten jouduin wc:hen menoani siirtämään pelkästä säikähdyksestä. En tiedä olivatko nais- ja miesopiskelija normaalisti samassa kerroksessa ja käyttivät rinta rinnan näitä tiloja. Meillä tällainen ei taida koskaan olla ollut käytäntönä. Ehkä vanhuksillekin on säällisempiä tiloja, en tiedä kuitenkaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Aivan varmasti monelle kelpaisi vaatimattomampikin paikka.
Muistan hyvin kuinka noin kymmenen vuotta sitten jo edesmennyt äitini vietti viimeiset vuotensa yksityisessä vanhainkodissa. Siellä oma huone, omilla kalusteilla oli hyvin pieni ja WC:n paikkakin oli käytävällä, jota käytti kolme muutakin vanhusta. Ei siinä kuitenkaan näyttänyt koskaan mitään ongelmia olevan ja pääasia ainakin äidilleni oli mukava kiireetön tunnelma ja kivat hoitajat.
Tosin kovin huonokuntoisia vanhuksia ei siellä ollut ja kaikki pystyivät liikkumaan itsenäisesti.

Aikanaan...jos valita saisi, niin itse kyllä olisin mieluusti juuri pienessä hoitokodissa, kuin tehokkaasti hoidetussa laitosmaisessa paikassa.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Julkinen terveydenhuolto, kaikkien sen tietäessä maksetaan verovaroin ja osin käyttökorvauksin, jotka eivät kata kustannuksia kuten julkisen liikenteen perusinfrakaan.

Eikö tällöin yksityisten yhtiöiden pitäisi toimia niin, että tuotantokustannus on järkevä ja kovin ehdoin kilpailutettu. Mutta ei. Se erotuskustannus tulee julkisen piikkiin. Ja erotus menee voittovaroina pörssiyhtiön osakkaille.

Julkisen puolen osaaminen esim. TAYS on sellaista huippuluokkaa, että mikään näistä yksityisistä ei laadullisesti pärjää. Ja samalla kuitenkin yksityisen puolen osaajat koulutetaan julkisella puolella juuri näissä huippuyksiköissä. Tässä on jotain mätää.

Olin muutama vuosi sitten TAYS:in käsikirurgiassa tapaturman vuoksi. Se avasi silmiä. Kyllästyin julkisen puolen hitauteen, koska aina tuli vakavasti loukkaantuneita jonoon edelle. Uhkasin vakuutukseni vuoksi mennä yksityiselle. Kirurgi suositteli voimakkasti tässä tapauksessa julkista huippuosaamista, mikä on moneen kertaan todettu pitävän paikkansa. Operaatio onnistui ja olen tyytyväinen. Peukalo edelleen toimii piannon koskettimilla kuin ennekín.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 6/HK:

Minulla ei ole julkisesta terveydenhoidosta muuta kuin ylistyssanoja sanottavana, mitä tulee kohdalleni tulleeseen hoitoon. Ilman terveyskeskuksen lääkärin paneutuvaa asennetta olisin harppukerhossa soraääntä pimputtelemassa, ja jatkohoidot sairaaloissa ovat olleet taivaallisia. Takuu on, etten niihin sairauksiin kuole, joten sen puolesta voin olla kuin ellun kana.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Julkisen ja yksityisen puolen toimijat koulutetaan ainakin toistaiseksi julkisin varoin. Osa koulutetuista tulee toki ulkomailta, osalla kenties takana kalliskin koulutus. On kannatettavaa, että meillä on edelleen tällainen koulutus ja rahaa myös tutkimukseen.

Suomella ei juuri ole rikkauksia ja varallisuus on ollut melkoisen tasaisesti jakautunutta. Vielä 90-luvulla johtajillakin oli säälliset palkat työntekijöihin nähden. Taisi olla 2000-luvulla, kun alkoi tapahtua palkkarepeämää, ja johto alkoi ottaa eri tavoin etumatkaa suorittaviin ihmisiin nähden. Seuraukset näemme ja ahneus on vain lisääntynyt, mutta yhä varakkaita on vain pieni joukko. Näinpä ei yksityisiltä ihmisiltä juuri löydy varojen kalliiden hoitojen maksamiseen ellei tee velkaa. Kuulin juuri eilen sairaalassa, että monien eläkeläisten on jo nykyisellään tehtävä velkaa, jotta edes selviytyvät julkisen puolen yllättävistä sairaalamaksuista ja lääkekuluista, niitähän ikääntyminen näyttää tuovan..

Hämmästelin eilen sitä, että yksi ainoa lääke, jonka jouduin apteekista kotihoitoon maksamaan oli hieman päälle tuhannen euron hintainen. No siinä KELA tuli vastaan 35% arvosta. Yllättävä meno odotettavissa olevien sairaalakulujen lisäksi, joten ei julkinen hoitokaan ole ilmaista. Onneksi meillä ei USA:n kaltaisia sairastamisen kuluja ole, toivottavasti ei tulekaan. Tässä asiassa ei kannattaisi peesata USA:ta, eikä muitakaan, vaan säilyttää säällinen mahdollisuus kenelle tahansa tasavertaisesti saada laadukkaita ja tarpeellisia hoitoja.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Näin on ja saamme lähinnä panna kädet ristiin ja kiittää kuinka hyvää ja edullista hoitoa me saamme erityisesti sairaaloissa, jos vain sinne asti pääsemme ajoissa.

Minusta hoitovuorokausien hinnatkin voisivat olla porrastettuja, jotta hyvätuloiset voisivat maksaa jopa enemmän, jotta köyhempien potilaiden lääkkeiden ym. maksuja voisi alentaa enemmän.
Kun taas veroparatiiseihin voittonsa upottavia pörssiyrityksiä, pitäisi karttaa enemmän. Onhan meillä näitä "kunnollisiakin" yrityksiä, jotka maksavat veronsa Suomeen asianmukaisesti.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #11

Moni hyvätuloinenkin kiittää sitä, että saa maksamilleen veroille vastinetta julkisista terveyspalveluista. Toki Kela voisi tulla vastaan niitä, joiden kykyä maksaa terveyspalveluista on merkittävästi alentunut. En tiedä minkälaisia palveluita veroparatiisitallentajat käyttävät. Kelpaako heille edes julkiset terveyspalvelut.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hoiva- ja terveysalan suuret yritykset ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Sote-ratkaisussa luvattu asiakkaan valinnanvapaus voi tarkoittaa terveysjäteille vieläkin lihavampia tulevaisuuden näkymiä, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Jyri Hänninen.
talous30.3.2016 klo 18:55päivitetty 30.3.2016 klo 21:35

"Suomen suurin hoiva-, sosiaali- ja terveysalan yritys Attendo on hyvä esimerkki tavasta, jolla alan yritykset ovat kasvaneet Suomessa. Tukholman pörssiin viime vuoden lopulla listautunut Attendo on toiminut Suomessa vuodesta 2000 alkaen.
Attendo on ollut ketterä laajentumaan omin voimin, mutta se on tehnyt myös paljon yritysostoja. Etenkin hoivapuolella yhtiö on ostanut pieniä toimijoita eri puolilla Suomea sekä rakentanut uusia hoivakoteja. Kuntien palveluiden ulkoistamista koskevissa kilpailutuksissa Attendo on pärjännyt varsin hyvin." (Samoin on tehnyt Mehiläinen)

Helsingin pörssi sai viime kesäkuussa uuden tulokkaan. Sosiaali- ja terveysalan yritys Pihlajalinna listautui pörssiin. Keskiviikkona yhtiön markkina-arvo oli 340 miljoonaa euroa.
Tämä on kunnioitettava kasvutarina yhtiölle, jonka liikevaihto oli muutamia vuosia sitten vain vähän yli 30 miljoonaa euroa.

Pääomarahastojen omistamalla Attendolla on ollut riittävän suuri rahapussi eli omistajien pääomaa takana laajentumista toteuttamaan. Suuret rahastot ovat olleet kiinnostuneita myös muista suomalaista sosiaali- ja terveysalan yrityksistä.
Sosiaali- ja terveysalalla toimii edelleen tuhansittain yksityisiä elinkeinonharjoittajia tai pieniä yrityksiä, mutta isoihin toimijoihin nähden niillä on valtaa olemattoman vähän.
Alan keskittyminen isojen käsiin voi johtaa myös ongelmiin. Yle uutisoi keskiviikkona, että käynti yksityisellä lääkärillä on kallistunut tuntuvasti.""

PS. Minusta on suurin vaara siinä, että veronmaksajat joutuvat pulittamaan yhä enemmän varojaan terveysbisnekseen, joka kohta monopoliasemallaan pystyy päättämään itsenäisesi oman hintatasonsa. Se on vielä tulevaisuudessa iso ongelma. Näin oletan?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olen kanssasi samaa mieltä siinä, että kustannukset voivat nousta. Tuleeko lääkäripalveluiden käytöstä silloin yhä enemmän varakkaampien palvelua? Tällaisesta havainnosta kirjoitti Tilastokeskus jo 2014: Tulotaso vaikuttaa tuntuvasti lääkäripalveluiden käyttöön Suomessa. Eniten lääkäripalveluita käyttävät hyvätuloiset, vähiten pienituloiset. Lääkäripalvelun tuottaja vaihtelee sekin kotitalouden tulotason ja iän mukaan. Mitä suuremmat tulot sitä enemmän käyntejä työterveys- ja yksityislääkärillä ja vähemmän terveyskeskuslääkärillä. Eniten lääkärissä käydään kuitenkin terveyskeskuksessa. Pystyykö soten toimet tuomaan uutta ja vaikuttamaan tähän enää millään tavoin?

Tuntuu, että palveluiden siirtyminen suurille yksityisille onkin hyväosaisille. Köyhemmät joutuvat myymään omaisuuttaan ja ottamaan velkaa saadakseen palveluita. J

Järjestelmän oikeudenmukaisuutta ja palvelujen kohdentumista on selvitetty useissa tutkimushankkeissa. Saadun tutkimustiedon mukaan nykyinen järjestelmä suosii selvästi parempiosaisia, onko tuleva yhtään sen parempi?

Täällä vielä palveluiden kustantajista. Lääkärien vastaanottopalvelujen kokonaiskustannukset olivat runsaat 1,1 miljardia euroa vuonna 2012. Julkisen rahan osuus summasta oli 65 prosenttia, kotitalouksien 24 prosenttia ja työnantajien 11 prosenttia. Julkinen raha sisältää tässä kunnallisten lääkäripalvelujen tuottamiskustannusten lisäksi Kelan korvaukset yksityislääkärinpalkkioista kotitalouksille sekä työterveyslääkäripalvelujen kustannuksista työnantajille.

http://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-12-08_...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset