ILgron11 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota.

Tilastoharhoja - nuoret vastaan vanhemmat ikäluokat

Kuinka niin suuret ikäluokat olivat pelastaneet nahkansa tämänkin laman jäljiltä. Montako lamaa koimme tätä ennen?

 

1968  työnsaanti ei luonnistanut nuorelle ylioppilaalle ainakaan.  Tämän muistavat vain ne, joita tuollainen kosketti. Ratkaisin ongelman aloittamalla opiskelun, saksan ja englannin proot alta pois ja pikakirjoitusta. Työtä olisi ollut ja  tarjottiin hiukan myöhemmin, pienipalkkaista tuntityötä. Oli otettava ja nautittava pienistä rahoista, sillä muutoin olisin ollut ilman. Kolme vuotta, joista vain kaksi kuukautta kelpasi eläkelaskelmiin.

 

1973 öljykriisi, kun moni nuori  oli  astumassa työelämään.  Öljykriisi hidasti talouskasvua, kiihdytti inflaatiota, laukaisi taloustaantumaa, aiheutti joissakin maissa lamaa. Suomi ja Ruotsi selvisivät vähemmällä; Suomi neuvostokaupan, Ruotsi malmivarojensa ansiosta. Suomen teollisuustuotannossa lama näkyi vasta 1975, kun perheeseemme syntyi toinen lapsi ja mies valmistui. Työpaikan löytäminen oli vaikeaa. Tukia ei maksettu eikä asuntoja saanut. Yhden palkalla eletiin. Kela alensi viekkain laskelmin äitiyspäivärahan. Vain omien vanhempien apu auttoi nuorta perhettä.  Niin kuin Suomen Kuvalehden mukaan auttaa tänäkin päivänä.

 

Suomen 1990-luvun alun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä, jopa pahempi kuin toisen maailmansodan jälkeinen. Kun työpaikka meni, ei tullut korvauksia. Toisen tulot katsottiin niin suuriksi, että kolmilapsinen perhe selvisi. Ei tarvinnut maksaa perheelle. Lapsilisääkin tuli niukasti kolmen kuukauden välein. Kaikkia tämäkään lama ei koetellut. Toisia koetteli kovin ja koskettaa vielä tänäkin päivänä.

 

Suomi ajautui vuonna 2008 taantumaan maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena, mutta tätä ei nimetty lamaksi, mutta kosketti kuitenkin pahasti osaa suomalaisista.

 

Menneisyyttä tuntematon uskoo  muuta. Näenkin tapahtumat yksilöllisemmin kuin massoja tilastollisesti tarkasteleva.

 

Näin kirjoittaa tilastoja tarkasteleva ”Nuorten aikuisten tulotaso on romahtanut suhteessa muuhun yhteiskuntaan samalla, kun erityisesti eläkeläisten tulot ovat nousseet. ” Osa eläkeläisistä, melko suuri osa elää köyhyysloukussa.  Äveriäin osa saa monikymmenkertaisesti  enemmän eläkettä kuukaudessa kuin köyhä eläkeläinen. Äveriäällä on ollut työstääkin mittavat tulot, mahdollisesti myös mittavat vero, mutta mahdollisesti myös keinot pienentää verojaan. Sitä pieneläkeläisen elämässä ei koskaan ole ollut.  Tilastoja tuijottamalla todellisuus vääristyy ja syntyy  harhakuva. 

 

 Tilastokeskuksen selvityksessä vuodelta 2009 todetaan alle 30-vuotiaiden kotitalouksien kulutusmenojen alkaneen vuoden 1995 paikkeilla laskea suhteessa muuhun yhteiskuntaan. Muistan miten pienipalkkaisina nuorina vanhempina puhuimme työpaikalla,  siitä miten väärin on, että meidän palkkamme ei tahdo riittää elämiseen, mutta vanhemmalla ikäluokalla on niin kovin paljon paremmat tulot.  Tälle näytti 1970-luvullakin. Palkat kasvovat sitten koulutuksen, iän ja kokemuksen.

 

Vaikuttaako tilannekuvaan myös  se, että moninaiset tuet, joita ei ollut, mutta joita on nyt  ovat vieneet kiinnostuksen työhön. Tuet menevät, jos ottaa vastaan työtä tai tuet ja työstä saatava palkka jäävät fifti fifti tilanteeseen. Silloin on parempi jättää työ ottamatta. Juttelin tästä asiasta muutama päivä sitten tienrakennustöissä olevan vähän yli 20- vuotiaan yrittäjän kanssa. Hän sanoin, että hän ei löydä työntekijöitä. Ei löydy pääkaupunkiseudulta eikä muualtakaan. Hänestä nuorilla ei ole kiinnostusta, tuet menevät. Palkka ei ole riittävä. Vapaana on mukavampi olla.

 

On totta, että osa edellisiä sukupolvia työllistäneistä työpaikoista katosi. Niinpä jokaisen olisi hyvä pitää monenlaisia  valmiuksia yllä. Niin joutuivat tekemään edelliset sukupolvetkin, isovanhempamme, enomme, tätimme, naapurimme.  Työt ovat aina muuttuneet, ehkä se muutos ei ollut kaikilla aloilla yhtä nopeaa kuin nyt, ehkä kuitenkin joillakin aloilla vaadittiin nopeastikin uutta osaamista. Suomi oli pitkään maatalousmaa.  Suuri osa kansasta sai leipänsä pelloilta, metsistä ja karjatiloilta. Ehkä sillä puolella muutokset ovat olleet aiemmin hitaampia.  Maataloudessa ei tarvita samalla tavalla työvoimaa, isokin tila hoituu uuden tekniikan turvin. Oma ruoka kasvaa omassa maassa, mutta silti viljelijän ja karjankasvattaja on vaikea pärjätä. Jossakin syntyy vääristymiä. 

 

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan alle 30-vuotiaiden kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat vuosina 2001–2006 vain noin 12 prosenttia, kun kaikkien kotitalouksien menojen kasvu oli 18 prosenttia. Ja vasta tämän jälkeen alkoi nykyinen taantuma. Minkä verran 30-vuotiaita kotitalouksia mahtoi olla suhteessa kaikkiin muihin kotitalouksiin? Ikäluokathan ovat pienentyneet vuosi vuodelta, siksi ikäluokkien vertaaminenkin tuntuu harhauttavalta. 

 

Pankin analyysin mukaan alle 35-vuotiaiden kotitalouksien elintaso ei juurikaan ole noussut vuosien 1990 ja 2013 välillä. Sen sijaan ”sitä vanhempien mutta alle 55-vuotiaiden kotitalouksien tulotaso on kuitenkin noussut noin 10 prosenttia korkeammaksi kuin edeltävällä sukupolvella”. Kuinka suuresta määrästä ihmisiä näissä ikäluokissa on kyse?

 

Ylimalkaisen tuntuiset  ja yleistävät analyysit häiritsevät. Ne eivät taida kuitenkaan kertoa meille asioista oikealla tavalla. Keitä nämä analyysit palvelevat? 

 

http://www.uusisuomi.fi/raha/178635-tuloromahdus-1980-1995-syntyneiden-petos-totta-suomessakin-suuret-ikaluokat-pelastivat?ref=valinnat

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Jukka Laine

Eläkeläisten asiamies väittää silmät kirkkaina, että eläkerahastot kasvavat nopeammin kuin julkistalouden vaje. Miksi eläkemaksuja ja veroja sitten pitää entisestään kiristää ja heikentää taloudellista aktiviteettiä.

Kyllä se vaan niin on että kun suuret ikäluokat eläköityivät, niin vaihtotase kääntyi negatiiviseksi ja julkistalouden pitää säästää, jotta eläkkeet saadaan maksuun. Tämä kierre sitten kurjistaa talouden. Kun suuret ikäluokat olivat työelämässä ja säästivät eläkkeisiin Suomessa oli ''jakovara''.

Kunnanlääkäri jää eläkkeelle ja lähtee pelaamaan golfia Portugaliin. Tilalle palkataan uusi ja kun kahden lääkärin palkalla saadaan yhden työpanos, niin tuottavuus laskee ja sitten säästetään itsemme hengiltä.

http://www.talouselama.fi/uutiset/onko-tassa-viela...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Nyt onkin noussut jo uusia ääniä kurjistumiskierteen katkaisemiseksi. Väärin toimin se vain jatkuu ja jatkuu hamaan ikuisuuteen, yhä enemmän menetetään. Kohdistuuko kaikki vientitoimet edes oikeisiin kohteisiin? Finveran rahaahan on valunut Nokian toimien myötäkin kummallisiin tukiin.

Mistä saada oikeudenmukaisuutta ja talotta tasapainoon. Kohtuuttomia toimia suosimalla ei ainakaan.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Kuka hallitsee Finnveran rahoja?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #6

Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA).
https://www.finnvera.fi/Finnvera/Finnvera-lyhyesti...

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä. Olemme vaiheessa, jossa eläkkeelle siirtyvien määrä alenee. Eläkeläisten joukko pysyy suurena ja kasvaakin sen ansiosta, että he elävät pitempään tehostuneen terveydenhoidon ja kohentuneiden elämäntapojen vuoksi. Tätä tilannetta on tavoiteltu. Miksi se sitten koetaan isonakin onnettomuutena? Varat kyllä riittävät. On vain poliittisen tahdon asia, miten tasapuolisesti hyvinvointia jaetaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Eivät ihan kaikki vielä edes ole siirtynyt eläkkeelle. Mahdollisuus jatkaa 68- vuotiaaksi sai useitakin jatkamaan ja moni joille on mahdollista jatkaa palkallista työntekoa eläkkeelläkin.
Eläkeläiseksi, joka ei jotain tuottavaa tai kannattavaa tekisi, ei ole helppo kaikilla jäädä.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Se on ongelma siksi, koska nuoremmat ikäluokat ovat pienempiä, jolloin verorasitus kohdistuu heihin, jotta saadaan pidettyä eläkeläiset hengissä. Veroastetta sitten nostetaan sitä mukaa, että saadaan eläkeläisten toimeentulo turvattua. On meillä nuoremmillakin omat ongelmamme, ja soisi vanhempien jo pikkuhiljaa pärjäävän omillaan.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #12

Atte, R. - on hyvä, että ensin selvität verorasitukset, ennen kuin alat toistaa eläkeyhtiöiden Sinulle tarjoamaa eläkeyhtiöiden valtahierarkiaa ja kerättyjen eläkevarojen väärinkäyttöä.

Eläkkeitä perineet/perivät yhtiöt, kuten Keva, Varma, Ilmarinen, etc.istuvat niin valtavien rahamassojen päällä, että jokaisen kansalaisemme velvollisuus on ottaa selvää, mihin työntekijöiden maksamat eläkemaksut on käytetty/käytetään.

Nuorten vs. ikäihmisten vastakkainasettelu on rikosoikeudellisestikin jo epäilyttävää. Kun eläkeyhtiöt lähtevät petaamaan omia rahankäyttöongelmiaan kansalaisten vastakkainasettelun kautta, kyse on selkeästi peittelystä ja huolesta, väärinkäytösten paljastumiseen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #13

Suomalaista hajautettua eläkejärjestelmää kannattivat tutkimuksen mukaan etenkin kokoomus, SDP, perussuomalaiset ja keskusta. Kriittisimmin siihen suhtautuivat RKP, kristillisdemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät.
Vaikka keskusta näytti tutkimuksessa suhtautuvan suopeasti nykyiseen eläkejärjestelmään Finanssialan Keskusliiton ja Telan ulostulo kielii pelosta. Suomen 1960-luvulla luotu työeläkejärjestelmä on käytännössä työnantajien ja palkansaajien, kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien luomus.
Ennen pääministeriksi tuloa Sipilän suunnitelmissa oli harkita uudelleen eläkeyhtiöiden pääomien siirtämistä kilpailijoiden rahoittamisesta suomalaiseen yritystoimintaan. Sen uutta esille nousuako nyt pelätään eläkeyhtiöissä?

Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin mukaan hajautetulla mallilla turvataan se, että eläkevarat käytetään yksinomaan työeläketurvan rahoittamiseen. Onko asia täysin näin? Eikö muuta käyttöä ole kuten johtajien isot bonukset ja tulevat isot eläkkeet, isot hallintomaksut jne.

Pitääkö näiden vuoksi pistää nuoret ja ikäihmiset vastakkaisille puolille?

Edelleenkin ihmettelen onko Suomella varaa tulevaisuudessa ökyeläkkeisiin? Missä viipyy eläkekatto, joka on melkein kaikkialla muualla? Tosiasia tietysti on, että päättäjät eivät päätä omien etujensa huonontamisesta. Mieluummin etsitään muita vielä huonompia ratkaisuja ja otetaan sieltä missä ei enää olisi otettavaakaan.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tyoelakeyhtiot-p...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #12

Eikö sitten pärjää niillä eläkerahastojen tuotoilla?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eikö suurin osa suurista ikäluokista ole jo eläkkeellä?

Jukka Laine

Eilen Ylen Ykkösaamussa esiintyi Suomen suosituimman puolueen puheenjohtaja. Hän katkaisisi kurjuuden kierteen neuvottelemalla, verotuksen avulla, tasa-arvolla ja oikeudenmukaisuudella, sekä lainaamalla sosiaalirahastoista. Markkinoilta kun ei uskalla enää lisävelkaa kauheasti hakea.

Kataisen opit ovat suosiossa. Otetaan lainaa ja joku muu maksaa ne sitten elintasossaan. Suurin ikäryhma päättää. Se on vanhan kreikkalaisen demokratian idea. Suomalainen velkaelvytys on käytännössä sitä, että kaikki saavat saavutetut etuutensa.

Suomalainen suunnitelmatalous on ongelmissa. Itse äänestin 90-luvulla Ahon ajatusten puolesta. Silloin olisi pitänyt aloittaa uudistukset, jotta ei talous ajautuisi umpikujaan 2010-luvulla. Eläkepommista kun tuli totta, niin siitä ei enää puhuta.

Yhteiskuntasopimus sen meille kertoo. Sääntelyn purku, työmarkkinoiden vapauttaminen ja rakenteelliset uudistukset eivät tule onnistumaan. Viisas nuori muuttaa Suomesta paremman elämän toivossa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Paremman elämän toivoa on aina ollut suomalaisissa. Nyt sitä on tänne tulijoissa. Saadaanko maan paremmalle tolalle, aika näyttää.
http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/par...

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

HS:n Vieraskynä -palstalla Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander on saanut suuren palstatilan. Hänen teesinsä on, että taitettu indeksi suojaa eläkevarojamme.

Missä suo, siellä kurki! Nyt näyttää olevan hätä eläkevakuutusyhtiöissä, miten turvata nuorten eläkkeet. Vetoomus, jolla nuoret nostetaan vanhempia ikäluokkia vastaan.

Julmaa retoriikkaa!

On uskomuksia ja on tietoa. Eläkeyhtiöiden äänekkäimmät istuvat suurten rahojen päällä, nostavat itse johtajina kohtuuttoman suurta palkkaa ja muita etuisuuksia (Telan Suvi-Anne Siimes 277.000,00 euroa/vuosi).

Kun kansa pidetään tiedottamisella pimennossa, on hyvä pelata.

Pahinta tässä asetelmassa on, että maamme nuoret on nostettu 'tikun nokkaan' ja heidän avullaan yritetään tuhota ymmärrystä ikäihmisiä kohtaan.

Onneksi, lapsenlapseni, nyt 18 -v. tiedostaa, miten ja miksi valta toimii ja missä vallan pelot kohtaavat kansan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Totta puhut. Meidän on kerrottava nuorille totuus. Sitä ei media tee, vaan puhuu niiden äänellä, jotka sitä komentavat ja media toimia rahoittavat.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

" Juttelin tästä asiasta muutama päivä sitten tienrakennustöissä olevan vähän yli 20- vuotiaan yrittäjän kanssa. Hän sanoin, että hän ei löydä työntekijöitä. Ei löydy pääkaupunkiseudulta eikä muualtakaan. Hänestä nuorilla ei ole kiinnostusta, tuet menevät. Palkka ei ole riittävä. Vapaana on mukavampi olla."

Rekrytoinnissa on jotain vikaa jos ei löydy työvoimaa.
Kun maksaa tessin mukasta palkkaa ja mahdollisuuksien mukaan solmii toistaiseksi voimassa olevan sopparin, niin ainakin täällä kaakossa on saanut miehen tai naisen töihin. Joskus jopa seuraavaksi aamuksi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Enpä sen tarkemmin kysellyt sopimuksista ja palkoista. Ehkä sieltä olisi jotain paljastunut. Koiraa olin ensisijaisesti taluttamassa.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Nykyiset eläkerahastot ovat meidän suuriin ikäluokkiin kuuluvien eläkeläisten itsemme keräämiä ja tarkoitettu juuri meidän eläkkeidemme maksuun. On aivan selvää, että niiden kuuluukin nyt pienentyä, koska ikäluokatkin pienenevät. Näissä eläkeyhtiöiden ja Eläketurvakeskusten laskelmissa unohdetaan, että jokaiset ikäluokat keräävät rahaa omiin eläkkeisiinsä ja jos ikäluokat pysyvät saman suuruisina, niin rahastot pysyvät myös saman suuruisina ja on aivan samantekevää, mikä niiden absoluuttinen arvo on. Parin vuoden suuruista puskuria voidaan ylläpitää äkillisiä poikkeamia varten.

Eläkeyhtiöiden pomot ovat ymmärtäneet tahallisesti väärin rahastojen käyttötarkoituksen ja pyrkivät vain kasvattamaan niitä sekä turvaamaan näin omat jättisuuret palkkansa.

Jukka Laine

**Tällä hetkellä yksityisalojen työeläkemaksuista rahastoidaan noin yksi euro kuudesta, ja loput käytetään nykyeläkkeiden maksuun. Sijoitustuottojen ansiosta rahastoitu osuus eläkemenosta on suurempi kuin maksuista. Joka neljäs eläke-euro saadaan rahastoidusta osasta.**

http://www.tela.fi/tyoelaketalous/tyoelakkeiden_ra...

Työeläkevakuuttajat TELAn mukaan suuret ikäluokat eivät ole keränneet kuin osan omista eläkkeistään eli ilmeisesti neljänneksen. Voisitko perustella Raimo Ylinen miksi työeläkemaksuja nyt nostetaan kun verotus kiristyy muutoinkin ?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset