ILgron11 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota.

Monikulttuurisuus Suomessa

Kuinka kauan puhumme maahanmuuttajista. Moni tänne tullut on synnyttänyt uuden tai uusia sukupolviakin  täällä, asunut pienestä pitäen kuten me muutkin. Miksi me nimittäisimme heitä ikuisesti maahanmuuttajiksi? He ovat suomalaisia, joilla on kaksi tai useampikin kulttuuritausta, sinänsä jo rikkaus sekin.

 

Olin useita viikkoja sitten tilannut Grouponin kautta siivouksen. Yllätyksekseni eteiseen astui tumma isokokoinen mies.  Hämmästyin, sillä puhelimessa oli ollut nainen. Aikaisemmat siivoojat olivat aina olleet naisia.  Juttu lähti siitä, että kysyin mistä hän on kotoisin. Hän sanoin olevansa marokkolainen.  Tehnyt töitä myös Espanjassa. Olin hiukan epäluuloinen ja ajattelin osaisiko etelämaalainen mies siivota kotonani. Epäluulo oli turha. Löysimme yhteiseksi kieleksemme englannin, sillä usean vuoden täällä oleskelunkaan aikana hän ei ollut ehtinyt eikä osannut hakeutua suomenkielen kurssille.  Eihän ihmisiä kursseille haeta. Heidän on itse löydettävä suomenkielen kurssit.  Niinpä kaivoin netistä kursseista tietoja ja sanoin, että kirjastotkin voivat auttaa tässä asiassa.  Itäkeskuksen lukiossa olen joitakin kertoja ollut apuopettajana, mutta kurssejahan on paljon eri puolilla pääkaupunkiseutua.

 

Siivoustyön lomassa  mies esitteli pienen esikoulussa olevan tyttärensä kuvaa kännykässään.  Tytär oppii suomen kielen. Isä tekee ahkerasti  töitä ja vie perhettään eteenpäin. Hän oli ollut aiemmin siivousfirmassa töissä. Häntä oli kehotettu perustamaan oman firma, sillä työn jälki oli nähty  tasokkaaksi. Hän perusti  yrityksen ja oli nyt markkinoimassa erittäin hyvän työnjäljen avulla sitä. En voinut kuin onnitella. Näinhän täällä pääsee eteenpäin. Jos ei löydy töitä markkinoilta, niitä on itse luotava.

 

Lähipiirini on melkoisen monikulttuurinen. Tiedän, että heti joku käy nimittelemään, mutta en välitä. Ymmärtämättömyyttähän sillä vain näytetään.  Koen monikulttuurisuuden suureksi rikkaudeksi. Olen saanut maistaa ihania ruokia, joiden reseptit ovat etelämpää. Koen sellaista lämpöä tässä lähipiirissä, että meillä kaikilla olisi paljon oppimista siitä.  Pieniä lapsia on paljon ja he ovat oma lukunsa. Heistä pidetään hyvää huolta. Heitä rakastetaan, heitä ei jätetä oman onnensa varaan liian varhain. Ilman tällaista kokemusta olisin paljon köyhempi. Monikulttuurisuus on meille rikkaus, joka voisi tarjota paljon kunhan päästäisimme sen lähellemme avoimesti ja ennakkoluulottomasti. 

 

Täällä pitkään asuneet ovat suomalaisia kuten mekin. Ulkomailla ollessaan he kaipaavat tänne yhtä paljon kuin mekin.  He rakastavat tätä maata ja ovat valmiit tekemään osansa.  Moni meistä edustaa tänne joskus aikanaan muuttaneita sukujuuria.  On vain vienyt oman aikansa, että olemme tulleet sinuiksi pohjolan kanssa ja tunnemme tämän kodiksemme. Miksi emme antaisi muiden myöhemminkin tuntea näin?

Tämäkin kannattaa lukea http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189022-maahanmuuttajanaiset-suomessa

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (92 kommenttia)

Käyttäjän amgs kuva

Kymppikirjoitus. Siihen pitäisi päästä. Kansalaisjärjestöissä ja eri muissa yhteisöissä, joissa tehdään töitä maahanmuuttajien kanssa lähdetään siitä, että tulija on jotenkin erikoinen olento. Aluksi ihminen tarvitsee apua, mutta myöhemmin ei. Leima on monesti ihan turha.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Perustelet asiaa sillä, että olet kokenut sen hyödylliseksi. Se on yhtä hyvä peruste kuin se, että ei koe asiaa hyödylliseksi.

Se, mikä kulttuurissa on merkittävää, se mikä tekee siitä erilaista ei ole niinkään ruokaresepteissä. Ne, kuten jotkin uniformut eivät ole olennaisia, ne ovat pinnallisia asioita, joilla ei ole suurtakaan merkitystä. Vaatimus olla osa tätä elämäntapaa on se syvempi merkitys. Vaatimus esimerkiksi siitä, että lapset menevät kouluun opiskelemaan niitä totuuksia kuin muutkin ja kasvamaan suorittamaan niitä tehtäviä kuin muutkin, on se, millä on kaikki merkitys.

Jos joku sanoisi, ettei halua lapsensa oppivan lukemaan, miten suhtautuisimme siihen? Se olisi perustavanlaatuinen kulttuuriero, ei mikään "kuinka teen salaatin kotimaan tapaan".

Moisissa yksioikoisen ristiriitaisissa tilanteissa, joissa käsitellään perustavanlaatuisia eroja kulttuureissa, toinen aina antaa periksi.

Tosiasia taitaa olla se, ettei ole kuin yksi kulttuuri. Näennäinen monikulttuurisuus on osa uutta, globaalia monokulttuuria. Meidän elämänkaaremme on prikulleen sama kaikissa sitä edustavissa maissa ja jos joku siitä poikkeaa, jos joku poikkeaa niistä arvoista, joita tarvitaan, että se pysyisi käynnissä, mitään todellista toleranssia ei ole.

T Piepponen

Miusta tuo on hyvä havainto, että tietynlaisesta ylhäältä sanellusta "monikulttuurista" uhkaa tulla monokulttuuria.

Ja jännää on että vaikka täällä jauhettaisiin miten hyviä oivalluksia vaikka mistä asiasta niin mikään ei tunnu paranevan, vaan ennemminkin kaikki näyttää kehittyvän kokonaisvaltaisen hajanaisuuden suuntaan.

Onko se sitä entropiaa vai mitä onkaan, niin hyvistä pyrkimyksistä näyttää siltikin kehkeytyvän vähintään sivuoireena lisää pahoinvointia.

Paperilla moni asia näyttää hienolta ja todellisuudessa huonolta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

T. Piepponen monimutkaisista asioista on kyse ja sinulta hyvä kiteytys. Myös tuo paperinmakuinen ilmiö.

Me elämme ja koemme ja tunnemme ja voisimme olla yhteisöllisempiä. Voisimme olla hyväksyvämpiä. En ymmärrä sitä miten käytönnössä koettu toisen kulttuurin ilmiöihin tutustuminen voidaan kokea uhkaksi ja vääräksi ja jotenkin asiaan kuulumattomaksi ja määrittelyjä vaativaksi.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #9

Jossain osissa Kiinaa on tapana nylkeä koirat elävältä, sillä niiden liha on paremman makuista, kun siinä on adrenaliinia.

Se on ihan hyvä esimerkki ilmiöstä, jonka taustalla on merkittävä kulttuuriero.

Jos nyt joku nylkisi koiran elävältä ja tekisi siitä sinulle ruokaa, miten suhtautuisit?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #16

Minulla on koira. Enpä niitä ole syönyt. Grillattua marsua olen maistanut. Equadorissa oli juhlaruokaa aikanaan. Krokotiilikään ei possua kummallisemmalle maistu. Ihmiset syövät eri kultuureissa erilaisia ruokia ja eri tavoin käsiteltyinä.

Eläinten kidutusta en halua ja tuo mistä puhut on esimerkki sellaisesta. Nautitko itse tuollaisesta roskasta kirjoittamisesta? Ei ole edes vastaamisen arvoinen tuo kommenttisi.

Markku Järvinen Vastaus kommenttiin #9

Kirjoittaja kokee maahanmuuton ihanaksi kun iso musta mies tuli ja siivosi kodin. Puhuttiin englantia. Ja kyselee kauanko puhutaan maahanmuutosta kun näin kivasti on asiat.

Tästähän ei maahanmuuttokeskustelussa oikeasti ole edes kysymys. Kysymys on suomalaisesta kulttuurista, valtiosta ja kansasta. Halutaanko mennä Ruotsin malliin jossa on menossa kansan vaihto islamilaiseen.

Tästähän on perimmillään kysymys.

Jos valkoinen nainen/juutalainen/koptikristitty/eli-ei islamilainen ei saa rauhassa kulkea ilman että islam-taustaiset uusiokansalaiset ahdistelevat niin jossain on menty pahasti pieleen.

Jossain vaiheessa pitää myöntää, että islamilainen kulttuuri ja länsimainen kulttuuri eivät ole yhteensovitettavissa.

Ja ryhtyä toimimaan sen mukaisesti.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #21

Mistä keksi, että mies oli musta kun ei ollut enkä niin edes kirjoittanut? Rivien väleistä lukutaitoasi on syytä kehittää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jotta aiheesta voisi keskustella muutenkin kuin vain syvän tunteen vallassa ja matalalla rintaäänellä oikeuden puolesta, pitäisi eden jonkun yrittää määritellä, mitätuo KULTUURI oikein yhteiskunnallisissa asioissa ja päätöksenteossa tarkoittaa.

Siis ihan oikeasti: Kulttuuri, välttämätön ja riittävä ehto, mitä se oikein on.

JOS "kulttuuri" tarkoittaa jänniä ruokia, outoja kieliä, vänkää musaa ja/tai erikoisia vaatteita, en usko, että kukaan Suomessa vastustaa "monikulttuurisuutta". Onhan kebap melkein yhtä hyvää kuin aito karjalanpiirakka.

Mutta vaikuttaa siltä, että siitä ei ole kyse.

Hyvä blogisti, mitäpä jos edes sinä yrittäisit?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Jos todella haluat tietää kulttuureista, niin tämä kommenttiosuus ei riitä asian käsittelyyn. Maailmassa on yli 200 tunnistettavaa maata tai valtiota; kulttuurien määrä on huomattavasti suurempi ja alueellinen vaihtelu suuri ja merkittävä. Sen sijaan, että jatkaisin suosittelen lukemaan vaikkapaRichard D. Lewisin kirjan The cultural imperative. Global trens in the 21st century. Kirja julkaistu 2003. Tämä näin alkuun. Joku muu voisi suositella toistakin teosta.

Tämä kirja käsittelee globalisaation, elektronisen läheisyyden ja pliittis- taloudellisia assosiaatiota.

Kulttuurein kohtaamiseen liittyy myös tuo tunnepuoli, jota piiskaat. Suomalaisia pidetään yleenäs faktuaalisina, pidättyväisinä ja vaiteliaina ja italialaisia esimerkiksi emotionaalisina puheliaina ja tunteellisina. Ylimalkaista tämäkin, sillä variaatio ihmisissä näissä yhteiskunnissakin on valtava.

Kulttuurinäkemykset ja asenteet olisi helpompi eritellä, jos kulttureita olisi vähemmän. Ihmisethän voidaan erotella vaikkapa sen mukaan mitä uskontoa edustavat tai rodun mukaan tai vaikkapa poliitisten kantojensa mukaan.

Saksalainen Ferdinand Tönnies identifioi myös yhteisölliset ja yhteiskunnalliset kulttuurit. http://www.uta.fi/avoinyliopisto/arkisto/sosiaalip...

Samuel Huntington jakoi rajat sivilisaatioiden välille - Länsi-Eurooppalainen, islam, hindu, ortodoksi , japanilainen, afrikkalainen,

Kategorisointia voidaan tehdä etsien vaikkapa yhtäläisyyksiä, käyttäytymisen ennustettavuutta, poliittisia standardeja, järjestäytymistä.

Lewis jakaa ihmiset myös kultuurisesti seuraaviin ryhmiin; linear-active, multi-active ja reactive. Näitä en ryhdy avaamaan. En kuitenkaa ole mikään asiantuntija kultuurin alueella. Suomesta löytyy varmasti niitäkin, jotka pystyvät määrittelemään siten kuin odotat.

Käyttäjän JuhaniAhonen kuva
Juhani Ahonen

Ehkä olisikin parempi puhua eri sivilisaatioiden välisistä samankaltaisuuksista ja eroista. Kulttuureja on niin paljon ja ne on vaikeammin määriteltävissä. (Sivilisaatio Huntingtonia mukaillen: laajin mahdollinen kulttuuris-uskonnollis-ideologista yhteenliittymää, joihin kansat ja yksilöt tuntevat kuuluvansa).
Huntingtonillahan oli teoriansa sivilisaatioiden kilpailusta ja yhteentörmäyksestä. Tavallaan Huntingtonin teoria on näinä päivinä käymässä toteen. Toisaalta sivilisaatioiden ja kulttuurien sisäinen uudistumiskyky vaatii kanssakäymistä. Kulttuureissa ja sivilisaatioissa onkin eräänlainen kauhun tasapainon ylläpito uudistumiskyvyn ja sisäisen integriteetin välillä. - Meillähän Huntingtonin culture clash -teorian suurimpia kriitikkoja ovat olleet Ahtisaari ja Rusi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #33

Kiitos Juhani Ahonen aihe vaatii erittäin runsasta perehtymistä. Helpolla tämä aihe ei päästä. Käytäntö ja tutkimustieto voisi hiukan tuoda lisää valoa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #33

Voidaan tietysti esittää erilaisia retorisia arvioita ja jaotteluja, mutta jos jaoteltavaa ei voida määritellä, mitä oikein on jaoteltu?

http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190590-mo...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Pyyntöni oli melkoisen yksinkertainen ja selkeä: Määrittele "kulttuuri". Siis välttämätön ja riittävä ehto, niin kuin määritelmän määritelmä edelyttää.

Tuosta "vastauksestasi" ei sellaista etsimälläkään löydy.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #35

Haluat siis oppikirjamaisen määrittelyn. Yksinkertaista määritelmää niin moninaiselle asialle ei ole. Jos sen tekee yksinkertaisesti jää aina puuttumaan jotain ja sehän taitaa olla tarkoituksesikin. Päästä sanomaan, että ei se noin ole. Sivistystä, joka ulottaa vaikutuksensa niin talouteen, politiikaan kuin ihmisten yhteisöllisyyteen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #38

Määritelmän voi esittää mille tahansa asialle. Sitten vain puhutaan siitä, mitä on määritelty. Jos ei voi määritellä, asiasta ei voi puhua, kuten jo ittgenstein totesi.

http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190590-mo...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #50

Enpä uskonut tähän päätyväni eli valitsemaan netistä jotain valmista, joka on yksinkertaista ja ehkä kaikille ymmärrettävää: Kulttuuriksi voidaan laveimmassa merkityksessä katsoa lukeutuvan kaiken sen tietämyksen, joka siirtyy sukupolvelta toiselle muutoin kuin geenien välityksellä. Ihmistä ei voi pitää ainutlaatuisena kulttuurieläimenä, sillä muutkin älykkäät eläimet pystyvät opettamaan seuraavalle sukupolvelle työkalujen käyttöä, muuttoreittejä ja metsästystapoja.

Kelvanneeko tämäkään, sitä epäilen, sillä kysyjällä lie taka-ajatuksia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #65

Kysyjällä ei ole muita taka-ajatuksia, kuin selvittää, mistä oikein keskustellaan, kun keskustellaan monikulttuurisuudesta. Joten mikä tahansa määritelmä kelpaa, kunhan sellaisen esittää.

Jos määritelmänä käytetään tuota tällä kertaa esittämääsi uutta määritelmää, " Kulttuuri on kaikki se tietämys, joka siirtyy sukupolvelta toiselle muutoin kuin geenien välityksellä", ei maailmassa ole olemassakaan kuin monikulttuurisia yhteisöjä. Joten suomalainen yhteiskunta on aina ollut monikulttuurinen, tulee aina olemaan, eikä asiakke voi kukaan mitään. Sama koskee kaikkia muitakin yhteisöjä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#3
Saako yrittää selittää. Kulttuuri = hengen viljelyä. Näin meille sanottiin kulussa jo alaluokilla.
Usein kun kirjoituksissa yms näen ko sanan käännän sen heti tuolla kaavalla. Helppo uskoa että välillä tekstistä tulee kuin Speden sketsi.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minusta paras selitys käsitteelle "kulttuuri" on, että se on mitä tahansa opittua; Se on yleistynyt tapa toimia. Jokapäiväisessä elämässä oppimamme muuttaa toimintaamme, mutta yleisestiottaen, se on melko merkityksetöntä. Merkityksellisissä asioissa ohjaus tulee ylhäältä.

Kun kosket johonkin merkitykselliseen asiaan maan kulttuurissa, huomaat hyvin äkkiä olevasi tekemisissä viranomaisten, sosiaalisen paineen tms. kanssa. Tapaasi tai viiteryhmäsi tapaa ei suvaita, muutospaine on sinulla. Jos taas tapasi tuottaa muutosta maan kulttuuriin, se on antanut periksi muutospaineelle.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tuo ei käy määritelmästä, vaan se on sama toisin sanoin, synonyymiyritys. "hengen viljely" ei määrittele asiaa sen enempää kuin "kulttuuri".

"Määritelmä" on määrittelyn kohteelle annettu välttämätön ehto.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Jukka Korpelan "Pienehkö Sivistyssanakirja" selittää asiaa näin:

"kulttuuri ihmiselle ominainen toiminta ja sen tuotteet; sivistys, "hengenviljely"; arvojen, tapojen yms. kokonaisuus; joskus: viljely ¶ Sana "kulttuuri" on monimerkityksinen, ja usein sillä tarkoitetaan ensisijaisesti taiteen, toissijaisesti myös tieteen ja uskonnon alaan kuuluvia asioita, mutta esimerkiksi arkeologiassa se tarkoittaa oikeastaan kaikkea ihmisen toimintaa mutta käytännössä sellaista, josta jää aineellisia jälkiä, esim. työkaluja. Alun perin latinan "cultura" tarkoittaa viljelyä, ja kulttuurista on etenkin ennen puhuttu "hengenviljelynä". Alkuperäinen merkitys näkyy vielä esim. ilmaisussa "bakteerikulttuuri" 'bakteeriviljelmä'; tosin tällaiset ovat ehkä luokiteltavissa lähinnä käännösvirheiksi. Ilmaisussa "kulttuurimaisema" viljelyn merkitys on vielä vahvasti mukana. Uudempaa käytäntöä edustavat sellaiset ilmaisut kuin "yrityskulttuuri", "nuorisokulttuuri", joissa väljästi tulkiten on kyse "alakulttuurista" mutta käytännössä vain arvojen, ajatustapojen, käytänteiden yms. kokonaisuudesta tai jopa vain muodista."

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #37

Hyvä Jorma Moli. Monipuolinen kultturin kuvas. Ei ole mahdollista kuvata niin isoa kokonaisuutta muutamilla fraaseilla. Sitähän tuo yksi kyselijä odottaisi, eli jotain mahdotonta, jossa jokainen yritys johtaa epäonnistumiseen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #39
Käyttäjän JuhaniAhonen kuva
Juhani Ahonen Vastaus kommenttiin #51
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #53

Asiaa ei voine täsmällisemmin esittää.

Käyttäjän JuhaniAhonen kuva
Juhani Ahonen Vastaus kommenttiin #57

You got it. Ylimalkaiseen kysymykseen ei voi saada täsmällistä vastausta. Douglas Adams kärjisti tuo asian todella hyvin huumorilla maustaen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #58

Niinpä. Onneksi kysymykseni ei ollut vähäisessäkään määrin ylimalkainen, päin vastoin jopa äärimmäisen eksakti.

Vielä kerran: Jos "kulttuuria" ja sen surauksena "monikulttuurisuutta" ei voi määritellä, ei monkulttuurisuudesta voi mielekkäästi keskustella.

Käyttäjän JuhaniAhonen kuva
Juhani Ahonen Vastaus kommenttiin #60

Se on oma mielipiteesi ja saat pitää sen. Miellät asian varmaan aidosti ja rehellisesti tuolla tavalla kuin kirjoitat. Silloin minulla ei ole siihen mitään vastaan pistämistä.
Kerran nuoruudessani tein vastaavan tapaisen kysymyksen "tekoäly" termistä yhdelle maamme johtavista alan tutkijoista ja siitä sikisi vähän samanlaista keskustelua. Jotkut termit ja käsitteet vaativat syvää niiden taustalla oleviin yksityiskohtiin perehtymistä, jotta osaa tiivistää asian yhteen termiin/käsitteeseen. Sitten kun tuon saa tehtyä, niin huomaakin, että on tehnyt tuon ajatustyön vain yhden koulukunnan näkökulmasta. Mutta sellaista se inhimillinen elämä on. Faktat ovat myös sidottuja aikaansa ja sen hetkiseen katsantokantaan.
Voin sanoa, että alueilla joilla nykyään teen työtä ja harrastan on monia ala-kulttuureita, mutta en pysty tyhjentävästi määrittelemään, mitä ne ovat.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #61

On aivan eri asia keskustella siitä, mitä "monikulttuurisuus" tarkoittaa - josta sinä tuossa esität analogian - ja keskustella siitä, pitääkö "monikkulttuurisuus" hyväksyä.

Kyse ei ole siitä, pystytkö määrittelemään noita alakulttuureita, vaan pystytkö määrittelemään ylipäätään, mitä tarkoittaa "alakulttuuri". Ero on oleellinen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #51

Nyt se vastaus on jo tuolla ylempänä, mutta toistan saman: Kulttuuriksi voidaan laveimmassa merkityksessä katsoa lukeutuvan kaiken sen tietämyksen, joka siirtyy sukupolvelta toiselle muutoin kuin geenien välityksellä. Ihmistä ei voi pitää ainutlaatuisena kulttuurieläimenä, sillä muutkin älykkäät eläimet pystyvät opettamaan seuraavalle sukupolvelle työkalujen käyttöä, muuttoreittejä ja metsästystapoja.

Liekö tämäkään kelvollinen kysyjälle, jolla selvästi on taka-ajatuksia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #37

Jos nyt käytetään vaikka Korpelaa, ja jätetään tuo historiallinen etymologia huomiotta, niin jäljelle jää tämä: "ensisijaisesti taiteen, toissijaisesti myös tieteen ja uskonnon alaan kuuluvia asioita, mutta esimerkiksi arkeologiassa se tarkoittaa oikeastaan kaikkea ihmisen toimintaa mutta käytännössä sellaista, josta jää aineellisia jälkiä, esim. työkaluja."

Jos kulttuuri määritetään noin, maailmassa ei ole yhtään monokulttuurista yhteisöä, monikulttuurisuus on siis ollut normi jo tuhansia vuosia. Mutta, kuten totesin: "JOS "kulttuuri" tarkoittaa jänniä ruokia, outoja kieliä, vänkää musaa ja/tai erikoisia vaatteita, en usko, että kukaan Suomessa vastustaa "monikulttuurisuutta". Onhan kebap melkein yhtä hyvää kuin aito karjalanpiirakka.

Mutta vaikuttaa siltä, että siitä ei ole kyse."

Siis: VAIKUTTAA SILTÄ, ETTÄ SIITÄ EI OLE KYSE.

Vaan siis mistä? Mitä se kulttuuri on, kun puhutaan "monikulttuurisuudesta". Tuskin Homma-foorumikaan haluaa pizzerioita suljettaviksi. Luulisin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #49

Tässäpä sitten käytän nettiä avukseni. Tiedän, että tämäkään ei tyydytä sinua, mutta todellisuudessa en tiedä mikä sen tekisi ja millä tavoin asiaa mielestäsi pitäisi lähestyä.

Kulttuuri on tietyn ihmisryhmän tapa elää ja käyttäytyä. Näin ymmärrettynä kulttuuriin kuuluvia asioita ovat muun muassa elämäntapa, yhdessä jaetut ja opitut asiat, arvot, normit ja tavat.

Kulttuurissa voidaan erottaa näkyviä ja näkymättömiä osia. Erilaiset tavat, kieli, ruoka ja vaatetus ovat helpommin havaittavissa olevia kulttuurin ilmenemismuotoja eli osa näkyvää kulttuuria. Arvot, arvostukset, uskomukset ja asenteet kuuluvat sen sijaan näkymättömään, vaikemmin havaittavaan osaan kulttuuria. Nämä pinnan alla olevat kulttuurin osat muuttuvat hitaammin, kuin näkyvät osat.

Kyllähän meillä koulutus yhtenäistää suomalaisia, meidän arvomaailmaamme, normejamme ja tapojamme. Kieli on aika merkityksellinen. Sen olen huomannut esimerkiksi eräällä kurssilla, missä on kiinalainen osallistuja. Kiinan kieli jakaa esimerkiksi sydämen erilailla osiin kuin me. Kirjoitettu sana sisältää osan fyysinen sydän ja veri. Merkeissä on yläosa (verta) ja alaosa merkitsee tulta. Tämä on vain yksi esimerkki ajattelun ja käsittämisen eroista ja kieleen niitä liittyy muistakin maista tulleilla. Tavat poikkeavat merkittävästi. Oletko huomannut. Do´s ja taboos kirjat voisivat auttaa sinua myös: niissä valotetaan eri kulttuurien tapoja. Kannattaisi tutustua. Suosittelen sinulle kultuuriin liittyviä kursseja ettei täällä tarvitse yrittää kaikkea selvittää. Ehkä ymmärrät että yksinkertainen määrittely on vaikeaa tai jos et niin sille en voi mitään.
http://www.oh-i-see.com/blog/2013/11/11/20-cultura...
http://eu.wiley.com/WileyCDA/WileyTitle/productCd-...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #54

"Kulttuuri on tietyn ihmisryhmän tapa elää ja käyttäytyä."

Tulihan se sieltä. Mikä siinä nyt oli vaikeaa.

Monikulttuurinen yhteiskunta on siis sellainen yhteiskunta, jossa eri ihmisryhmillä on erilaiset käyttäytymissäännöt. Ihan hyvä määritlemä. Itse olen määritellyt kulttuurin näin:

""Kulttuuri" on sellainen sääntöjen ja käytänteiden kokonaisuus, jonka yhteisön jäsenet katsovat sanktionvaraisesesti oikeaksi ja hyväksyttäväksi."

Mutta käytetään nyt tuota sinun määrietlmääsi, koska se periaatteessa täyttää sen, mitä sanoin kaipaavani.

JOTEN: Kun jokin tietty ihmisryhmä (mikä tahansa) yhteisössä (esim. Suomi) harjoittaa pikkulasten, tyttöjen ja poikien, sukuelinten silpomista, järejestettyjä lapsiavioliittoja ja/tai vaikkapa ihmissyöntiä, toiminta on hyväksyttävä ja sallittava monikulttuurisessa yhteisössä. Muutoinhan kaikkia kulttuureja ei suvaittaisi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #59

No päästiinhän sitten negatiivisuuden viidakkoon. Nämä mainitsemasi asiat liität tänne muuttaneisiin ja sopeutuneisiin. Vie melkoisesti aikaa oppia ja sopeutua toiseen kultuuriin. On varmasti niitäkin, joilla ei ole edes halua siihen. Niitä asioita, mitkä täällä eivät ole sallittuja täällä ei tietystikään voida suvaita. Sukuelinten silpomisestsa on puhuttu paljon ja siitä on varmasti pitkälle täällä asumisen yhteydessä luovuttu tiedon, valistuneisuuden ja suomalaisen yhteiskunnan normien omaksumisen myötä. Lapsiavioliitot eivät ole Suomen lakien sallimia, joten ne jotka sekaantuvat lapseen rikkovat lakia. Tuskinpa täällä ihmissyöjiä on.

Ei monikultuurisuus tarkoita sitä, että kaikki on sallittua. Niinkö todella ajattelet?

Se mitä minä blogissani toin esille on myös sopeutuminen. Ihmiset voivat kokea oman kulttuurinsa ja toisen kultuurin hyvä asiat, ja toimia lainmukaisesti. Ihmissyönti ei enää missään ole kokonaisen maan kulttuuria, vaan globaalisessa yhteisössäkin kielletty ilmiö.

Noihin mainitsemiisi asioihin liittyy muun muassa ihmisten terveyden vaarantuminen, mutta myös se, että ne ovat eettisesti ja moraalisesti tuomittavia. Onhan YK ja erityisesti UNICEF luonut yhteisiä globaaleja normeja kaikille.

Prionitaudeista käytetään myös nimistystä tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat (TSE:t). Vanhimmat tunnetut prionitaudit ovat scrapie, joka on lampaiden ja vuohien keskushermostotauti ja kuru joka levisi Uudessa-Guineassa ihmissyönnin kautta vielä 1950-luvulla.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.k...

http://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/tag/i...

Joka päivä noin 39 000 alaikäistä tyttöä joutuu jättämään leikit tai koulun ja menemään naimisiin. Jos Kiinaa ei lasketa, runsas kolmannes maailman tytöistä avioituu alle 18-vuotiaana. Joka kymmenes naimisiin menevä tyttö on alle 15-vuotias, arvioi YK:n lastenjärjestö Unicef. Esimerkiksi Afganistanissa 60 prosenttia tytöistä naitetaan alle 16-vuotiaina. Pahin lapsiavioliitto-ongelma on Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Taustalla ovat tutut syyt: köyhyys, koulutuksen puute ja naisten huono asema. Eikö silloin suomalaisen yhteiskunnan luomalla vakaudella ja turvallisemmilla oloilla sekä koulutuksella luoda muutosta myös tähän kiellettyyn ilmiöön? Aikaa uusiutumiseen menee, sillä muutos on hidasta.

Kuinka moni lapsi on täällä kuollut lapsiavioliiton ja synnnytysten jälkeen? Tytön mahdollisuudet päättää seksistä, ehkäisystä ja muista lisääntymisterveyteen liittyvistä asioista ovat vähäiset. Kehitysmaissa raskauteen ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot ovatkin 15–19-vuotiaiden tyttöjen yleisin kuolinsyy. Meillä odottavia äitejä valistetaan, mutta eihän tämä ole aukotonta edes suomalaisille. Kun tulee mieleen tuo mieshenkilö ja hänen tyttärensä, jotka pitivät vankina naista. Hänellä oli useita synnytyksiä, eikä yksin päässyt edes äitiysneuvolaan. On sitä kaikissa kultuureissa näitä negatiivisia ilmiöitä. Eikä niitä ole edes helppo paljastaa täälläkään. Sattumalta nousevat esille ja tuovat häpeän verkon kansakunna harteille.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #67

Mihin ihmeen viidakkoon? Pyysin määritelmää, ja antamani esimerkit mahtuvat antamaasi määritelmään. Onko vika silloin minussa vai määritelmässäsi?

"Ei monikultuurisuus tarkoita sitä, että kaikki on sallittua. Niinkö todella ajattelet?"

En todella ajattele. Kyselen, mitä sinä ajattelet. Kuka siis määrää ja päättää, mikä on sallittua, mikä ei? Kenellä on oikeus päättää, mitä ovat ne "hyvät asiat", mitä ne "pahat asiat"?

Suomessa mekö, kantaväestö, jonka kulttuuriin kuuluu, että yhteisön jäsenet yhdessä päättävät, mikä on sallittua, mikä ei, vai tulijat, joiden mielstä jumala tai jumalat ovat jo päättäneet asian, eikä mitään saa muuttaa?

Pitääkö ihmissyönti siis sallia, jos se kuuluu kulttuuriin? Jos ei, niin millä verukkeella ei, jos kerran olemme monikulttuurisia?

Monikluttuurisuuskeskustelussa on täysin unohdettu kaksi perusasiaa:

1) Pitääkö yhteisön sääntöjen olla kaikille samat?

2) Kuka päättää, mitä nuo säännöt ovat?

Kuten sanottu, jos "monikulttuurisuus" tarkoittaa vain jänniä ruokia jne. en usko, että Suomesta löytyy yhtään täysjärkistä, joka tuollaista "monikulttuurisuutta" vastustaisi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #73

Olen pitänyt itsestään selvänä, että lait ovat ne joita jokaisen tulee noudattaa. Nehän asettavat rajat ja määräävät normit, joiden mukaan toimimme. EU:ssa direktiivien laatijat ja kansanedustajat ovat tahoja, joiden kautta saamme säädöksemme. Kai tuo on itsestään selvää eikä sitä monikulttuurisuus miksikään muuta näissä oloissa.

Ihmisoikeudet määritellään myös YK:ssa. Kun olen ollut mukana sekä ILOn ett WHO:n että FAO kokouksissa katson, että myös sitä kautta saadaan kansainvälisiä ja yhtenäistäviä julistuksia ja sopimuksia, joita valtioiden odotetaan noudattavan.
http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=ykn-ju...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #75

Jos lait, säädökset ja erilaiset ihmisoikeussopimukset ovat ne, joita pitää noudattaa, mikä enää jää tuolle monikulttuurisuudelle - paitsi ne vaatteet, tanssit sapuskat jne. joista jo mainitsin?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #77

Eiväthän säädökset ym, joita olen maininnut ole tehnyt meistä suomalaisistakaan samanlaisia, eikä meistä EU alueella asuvistakaan. Kun kulttuuri kattaa tekniikan, talouden ja aineelliset tuotteet, sosiaalisen toiminnan, yhteiskuntarakenteet, kultuuriympäristöt, taiteet jne. jää paljonkin tilaa monikulttuurisuudelle. Suppeilla selonteoilla ja määritelmillä ei näistä asioista selvitä.
Tämä saattaisi selventää ja tuoda esille jotain uutta sinulle , ehkä?: http://filosofia.fi/node/6867

Tuosta poimittuna seuraava: Normatiivisten kulttuurikäsitysten mukaan kulttuuri on laaja normien, arvojen, uskomusten ja käytänteiden verkosto, joka ohjaa yksilöiden toimintaa ja toimii myös osaltaan jäsentensä identiteetin rakentajana (Margalit & Halbertal 1994; Parekh 2000; Shachar 2001). Kulttuuri vaikuttaa ja tulee näkyväksi useilla elämänalueilla – kielessä, koulutuksessa, juhlapyhissä, ihmissuhteissa – mutta sen vaikutus ei ole välttämättä yhtä vahva kaikilla elämänalueilla, eikä sen voida katsoa sanelevan tai määräävän ennalta yksilöiden toimintaa (Gutmann 2003; Phillips 2007).

Kyllä ne säädöksetkin mahtuvat mukaan tuohon. Tuli edellisestä mieleen kuukauden työskentely Malesiassa, jossa ovat sulassa sovullsa malaji, kiinalainen ja intialainen kultuuri. Pidempiaikaine sulautuminen siellä on tuottanut tulosta. Malesia on yksi Aasian varakkaimmista valtioista, joten maahantulijoita riittää ja pimeitä töitä sinne menee tekemään ihmisiä köyhemmistä maista. Tietysti sellaisesta koituu myös ongelmia, sillä köyhyys ajaa ihmisiä epätoivoisiin tekoihin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #78

"Kun kulttuuri kattaa tekniikan, talouden ja aineelliset tuotteet, sosiaalisen toiminnan, yhteiskuntarakenteet, kultuuriympäristöt, taiteet jne. jää paljonkin tilaa monikulttuurisuudelle."

Noinhan juuri sanoin: taiteet, aineelliset tuotteet (vaatteet, sapuska), ym. Mistä löytyy suomalainen, joka ei hyväksy tuollaista "moikilttuurisuutta"?

Monikulttuurinen tekniikka? Ajetaan eri merkkisillä autoilla?

Sen sijaan "yhteiskuntarakenteet"??? Millaisia yhteiskuntarakenteita ajattelit?

Entä kulttuuriympäristöt? Voisitko antaa esimerkkejä kaivatusta monikluttuurisuudesta ympäristössä?

Sosiaaliset toiminnot? Lasten sukuelinten silpominen? Kerjääminen yhteiskunnallisesti hyväksyttynä köyhäinhoitona? Järjestetyt lapsiavioiliitot? Moniavioisuus?

Olisi ihan mukavaa, jos laskeutuisit maan pinnalle ja puhuisit välillä oikeista asioista, todellisuudesta, pilvissä liihoittelevien teoriatermisekoilujen sijaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #79

Jouko Heyno tunnut hiukan tämän suuntaiselle syvennysvaatimuksinesi ja väitteinesi: Kirjoittaessaan “hulluuden historiaansa” Michel Foucault havaitsi aikoinaan juuri tämän ilmiön: kysymyksiä ja kyseenalaistamista riittää sinulta kuten riitti Foulcautin mukaan hulluudesta puhuttaessa lääkäreiltä, psykiatreilta, kasvattajilta, vanginvartijoilta ja juristeilta – eli niiltä joilla on valtaa – mutta ei juurikaan hulluilta itseltään (Foucault 2006).

Myös monikulttuurisuuskysymyksessä ollaannyt siinä vaiheessa, että äänessä tuntuvat olevan eniten juuri maahanmuuttokriittiset kommentoijat, kansalaiset ja poliitikot.

Maahanmuuttajien tai muiden vähemmistöjen ääni ei edes kuulu. Miksi näin on? Miksi monikultturisuuden hyväksyjää ei myökään hyväksytä, vaan erialisin kummallisin perustein vaaditaan yhä uusia perusteluja joka ikiselle aisalle. Ihmettelen. Ajatteletko itsenäisesti mitään?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #80

Olisi ihan mukavaa tietää, mitä se monikulttuurisuuden hyväksyjä oikein hyväksyy, jos se ei pysty määrittelemään, mitä monikulttuurisuus taroittaa.

On ilmeistä, ettet ole tottunut perustelemaan näkökulmiasi. Se on kuitenkin keskustelussa tapana, kun osapuolet eivät ole pomo-alainen suhteessa. me emme ole, joten perustele, ole hyvä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #86

Olen lähtenyt kokemuspohjalta, en tieteellisen tarkasta kulttuurisuuden ajattelusta liikkeelle. Eikö kokemuksilla monikultuurisuudesta ole mitään merkitystä. Olen tuonut esille näitä muitakin monikulttuurisuuden kokemuskia kommenttiosuuksissa kuin van blogissa esittämiäni. En ymmärrä vain minkälainen määrittely sinulle kelpaisi, kun tuntuu, että sellaistakin on tässä matkan varrella jo melkoisesti.

Elämäni on monikulttuurista ja se on jotenkin niin itsestään selvää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #87

Mikä tahansa määrittely kelpaa, kunhan sellainen on. Tämän olen jo aiemmin sanonut. Kun sanot, että sinulla on kokemusta monikulttuurisuudesta, se ei kerro mitään, jos et pysty määrittelmään, mitä tuo "monikulttuurisuus" on, ts. mistä sinulla niitä kokemuksia on.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #80

Vaikka Heyno niin kovasti näitä asioita kiellät ja arvostelet, niin palaan kuitenkin seuraviin:
Kulttuurin ilmenemismuotoja ovat mm. kieli, kirjallisuus, taide eri muodoissa, hengellisyyden harjoittaminen ja tapakulttuuri kuten perheen ja suvun asema, yhteisön merkitys, avioliiton merkitys, lapsen syntymä ja nimenanto, hautajaiset, ruokakulttuuri, pukeutuminen ja käyttäytymistavat.

Eri kulttuureissa nämä ovat erilaisia. Monikultuurisuutta on se, että omaksutaan, opitaan ja tutustutaan toiseen kulttuuriin ja löydetään sitä kautta uutta. Oman kulttuurin ymmärtäminen tekee uuden kulttuurin kohtaamisen helpommaksi.

Kulttuurirajoja rikotaan myös eri kulttuurista tulevien avioituessa keskenään ja syntyy sitä monikulttuurisuutta. Se vaatii myös kompromisseja, sopeutumista puolin ja toisin ja ennen kaikkea toisen kulttuurin, mutta myös oman kulttuurin, ymmärtämistä. Tässä tilanteessa olemme ja hyväksymme sellaisen. Kaikki eivät pysty hyväksymään.

On kokemusta kurdi-suomi häistä, nimiäisistä ja muista juhlista ja runsaasta keskustelusta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #89

Itse en huomaa kieltäneeni yhtään mitään, saati arvostelleeni. Olen vain yrittänyt selvittää, mistä puhut, kun puhut monikulttuurisuudesta.

Kaikki esimerkkisi viittaavat tuohon jänniin ruokiin yms. En usko, että Suomesta löytyy ketään, jonka mielestä pitsat pitäisi kieltää, koska ne "eivät kuulu suomalaiseen kultuuriin".

Kerrot laajasti, miten kulttuuri "ilmenee". Avain on tuo "kättäytymistavat", joihin kuuluu mm. miehen ja naisen välinen hierarkia tai sen puute, lasten sukuelinten silpominen tai sellaisen kieltäminen yms.

Mutta kulttuurien "ilmeneminen" ei kerro monikulttuurisuudesta mitään. Myös esimerkkisi "monikulttuurisesta avioliitosta" on tyhjä: Jos miehen kulttuuriin kuuluu vaimon alamaisuus ja vaimon kulttuuriin miehen ja naisen tasa-arvo, miten "monikulttuurisuus" ilmenee ko. avioliitossa?

Esityksesi "monikulttuurisuudesta" kertoo lähinnä, miten olet itse sen kokenut, ei mitään siitä, mikä on sen yhteiskunnallinen merkitys ja miten siihen pitäisi suhtautua, mitä sen edistämiseksi/estämiseksi, reaalimaailmassa, KÄYTÄNNÖSSÄ tehdä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #90

Jatketaan nyt sitten tämän asian käsittelyä, vaikka en usko sinun ajattelussa olevan muutosta tai ennakkoluulojen häviävän minnekään.

Kulttuurien ymmärrys on yhteiskuntamme toimivuuden edellytys. Ymmärrän, että haluat tietää, kun sinulla itselläsi on vain negatiiviset asiat monikulttuurisuudesta pinnalla tai sitten ne asiat, joita koet keveiksi ja sellaisiksi, jotka jokainen hyväksyy. No hyvä, että on edes sellaisia.

Joten yritän jatkaa asian selvittämistä sinulle. Maahanmuuton lisääntymisen tuomana haasteena on maahanmuuttajien sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan – ja paikallisten sopeutuminen heihin. Näinhän se on käytännössä.

Suomalaisilla, kuten sinullakaan, ei ole välttämättä valmiuksia muiden kulttuurien kohtaamiseen arkipäivässä. Muutos aiheuttaa hämmennystä, ymmärrän. Tänne tulleiden biologinen perimä ja temperamenttikin on erilainen.
Ennakkoluulot ovat yksi pahimpia esteitä monikulttuurisuuden ymmärtämisessä. Itsekin olen monissa asioissa ollut ennakkoluuloinen, mutta tutustuminen ja tiedon hankinta auttaa ymmärtämään. Olen sen käytännössä havainnut. Ennakkoluulot ovat myös muuri, jota näissä puheenvuoroissa ja erityisesti perussuomalaisten näkemyksissä esiintyy. Muuria ei olla valmiita murtamaan, vaan annetaan sen kasvaa ja suojata omien ennakkoluulojen säilyminen ja lisääntyminen jopa.

Yksinkertainen monikulttuurisuus-termi käsittää erilaisuuden hyväksynnän, arvostamisen ja tasa- arvoisuuden yksilöiden ja kulttuurien välillä. Ei niiden esille kaivamiesi negatiivisten asioiden pitämistä yllä kaikin keinoin. Tänne tulevat joutuvat myös sopeutumaan ja muuttumaan, sehän on selvä ja näin olen huomannut tapahtuvan myös laajemman perheeni jäsenille.
Kuten olen jo aiemmin tuonut esille tarvitaan yhdessä sovittuja sääntöjä ja rajoja. Niitä tuo lainsäädäntökin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #91

Ajatuksesi, ettäolisin tässä keskustelussa eisttänyt yhtään minkäänlaisia arvotuksia monikulttuurisesta, on todellakin omaa mielikuvitustasi. Olen yrittänyt saada selvyyden siitä, mitä sinä tuolla monikulttuurisuudella oikein tarkoitat.

Asia näyttää olevan sinulle edelleen epäselvä. Koska näin on, ei mielekäs keskustelu ole kanssasi asiasta mahdollista.

Toivon, että (lähi)tulevaisuudessa selvität itsellesi, mitä tuo "kulttuuri" oikein on, ja mitä tarkoittaa "monikulttuurisuus".

Se, miten "kulttuuri" *ilmenee* on sekudaaria. Aivan samoin se, että flunssa *ilmenee* aivastuksina, on sekundaaria, kun yritetään selvittää, mitä "flunssa" on.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #92

Kertoisitko nyt miten selvä käsitys sinulla on kulttuurista ja monikulttuurisuudesta? Haluaisinpa tietää mitä ajattelet itse vai ajatteletko mitään ja pystytkö sellaiseen keskusteluun. Tämähän ei ole mikään kuulustelu vaan vuoropuhelua ja nyt olisi sinulla vuoro.

Jospa nyt lukisit vaikka tämän linkin takana olevan opinnäytteen: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/6954...

Voisi pikkuisen lisätä tietojasi.

Olen jo sanonut, että en ole kultuurien asiantuntija ja minulla ovat käsitykseni ja sinulla omasi, joita olet paljastellut hiukan kummallisesta näkökulmasta tämän keskustelun aikana.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #93

Tuossahan minä sen jo edellä määrittelin (#54): ""Kulttuuri" on sellainen sääntöjen ja käytänteiden kokonaisuus, jonka yhteisön jäsenet katsovat sanktionvaraisesesti oikeaksi ja hyväksyttäväksi."

Kannattaa lukea viestit.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #94

Entä monikulttuurisuus? Näinhän se menee myös: jonkin kulttuurisen ryhmän oikeus noudattaa omia tapojaan ei saa ylittää ihmisoikeuksia eikä lainsäädäntöä. Tämäkin on tullut aiemmin esille.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #95

Lainsäädäntö ja "ihmisoikeudet" ovat puhtaasti kulttuuri-ilmiö. Eivät muuta.

Pitääkö siis monikulttuurisessa yhteisössä hyväksyä erilaisia lainsäädäntöjä eri ihmisryhmille (Suomen laki ja sharia, vain esimerkkinä)? Pitääkö monikulttuurisessa yhteisössä hyväksyä erilaisia "ihmisoikeuksia" eri ihmisryhmille (YK:n malli, kiinalainen malli, Kairon malli, vain esimerkkeinä)?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #96

Suomen lakien pitäisi riittää. Niistä suurin osa on muokattu EU:n direktiiveistä. Sharian lakia en kannata tänne.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #97

Eli oman kulttuurimme asettamat rajat muille kulttuureille ovat OK. Tämä tarkoittaa, että meillä yhteisönä on oikeus kulttuurituomioon: "väärät" kulttuuripiirteet tulee voida kieltää, ts. suomalaisen kulttuurin (jonka tulos on Suomen laki) tulee voida asettaa reunaehdot muille kulttuureille ja niiden harjoittamiselle Suomessa.

Eikö juuri näin ole nytkin?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #98

Vähitellen kehitymme yhdessä eteenpäin. Jotenkin tuo tuputus alkaa tuntua merkilliselle. Mitä oikein ajat takaa.

Suomessa on ollut vaikea hyväksyä suomenruotsinkielistäkään kulttuuria saatikka saamelaista. Taidat vastustaa niitäkin, kaiken perusvastustus tuntuu kuuluvan sinun kulttuuriisi. Eihän sille mitään voi, En odota minkäänlaisia kehitysnäkymiä kaltaisiltasi.

http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docma...

Jouko Silvennoinen

Heyon laitto hyvät kysymykset tähän, mulla tulee aina kun jotenki myötähäpeä näitä selittelijötä ja silottelijoita kohtaan kun he putkahtavat kuin pullonkorkit pintaan ja someen kun nämä monikulttuuriset maamme rikastuttajat tekevät kolttosiaan.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kultturi on sitä minkä keskellä me arkista elämäämme päivittäin eläämme, ei se sen kummempaa ole. Laamasella on "suuri sydän" onnittelut siitä!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Arto käytännössä juuri näin on kuin sanot. Muu on sitten paljon paperinmakuisempaa. Toki sitäkin selvittelemällä voisi syntyä myös uutta käytäntöä.

Taisto Merilä

”Löysimme yhteiseksi kieleksemme englannin, sillä usean vuoden täällä oleskelunkaan aikana hän ei ollut ehtinyt eikä osannut hakeutua suomenkielen kurssille.”

Oli sitten sinun onnesi, että osaat englantia ;). Kaikki suomalaiset, varsinkaan iäkkäämmät, kun eivät sitä välttämättä hallitse – eikä tietysti tarvitsekaan, vaan pitäisi olla itsestäänselvyys, että palvelu pelaa omalla äidinkielellä. Siivous- ja kotipalvelut ovat kieltämättä alue, jossa kieliongelmia nykyään ilmenee.

Paikallisen kielen taidon luulisi olevan kaiken järjen mukaan jokaisen Suomeen muuttavan intressien kärkipäässä. Tässä olisi ilmeisesti maahanmuuttopolitiikassakin parantamisen varaa.

PS. On muuten äitelämmästä päästä oleva blogi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Taisto. Olen samaa mieltä, että suomenkieltä on välttämätöntä oppia. No osa opiii ruotsin ja sekin on tärkeää, jos asuu ruotsinkielisellä alueella.

Ilmeisesti pidät kovaotteisuudesta ja negatiivisista asioista, joissa ilkeydet ovat ydintä. Jokaisella on omat mielipiteensä ja senteensa.

Vanhusten hoidossa todella suomen tai ruotsinkielen osaaminen tärkeää. Moni uussuomalainen työskentelee juuri vanhuspalveluissa.

Taisto Merilä

”Ilmeisesti pidät kovaotteisuudesta ja negatiivisista asioista, joissa ilkeydet ovat ydintä.”

Ei, vaan en pidä yltiöpositiivisista ja ruusuisista ihmis(elämän)kuvauksista, koska ne eivät ole realistisia, eivätkä välttämättä aivan rehellisiä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #13

Kyse ei ole ihmiselämästä, vaan muutamista tapahtumista ja yhteyksistä. Näin kapeaa ja suppeaa elämä ei ole. Kyllä minä elämässä näen monenlaiset sävyt ja värit ja paljon monipuolisemmat kuviot. Jos jokin asia on hyvin ja tuntuu oikealle, eikö niin saisi olla?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Edelleenkään suurin osa suomalaisista ei halua asua monikulttuurisilla alueilla tai laittaa lapsiaan sellaiseen kouluun.

Sitten kun nuo asiat muuttuvat, niin voin sanoa, että monikulttuuri on ihan hyvä juttu.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Lisää tietoa median välityksellä eri kulttuureista Suomessa. Ehkä tieto auttaisi ymmärtämään.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Siis kenelle tätä suosittelet?

Niiltä alueilta muutetaan siis pois, koska liikaa monikulttuuria. "Valistus" ei ehkä auta siihen.

https://pbs.twimg.com/media/CAu8v14WsAA1WeG.png

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #25

Muuttoa voisi vähentää aito yhteisöllisyys ja halua oppia tuntemaan aiemmin tuntematonta.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kuinka kauan puhumme savolaisista, karjalaisista, lappalaisista, saamelaisista? Saamelaisille esimerkiksi erittäin tärkeää, ketä kutsutaan saamelaiseksi.
Olen yli kaksikymmentä vuotta etelästä tulleena asunut Pohjois-Karjalassa. Kuolemaani asti minua pidetään muualta tulleena. "Junan tuoma" olen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Totta meillä on jokin hyvin voimakas menneilät ajoilta mukana kulkenut jaottelun tarve. Ehkä se monessa tapauksessa johtuu siitä, että joillakin alueilla on asuttuu vuosisatoja. Sieltä ei lähdetä eikä sinne haluta muiden tulevan. Outoa minulle. Ehkä suurissa kaupungeissa on jo pääosin totuttu näkemään asiat toisin.

Kovasti mietinkin tätä suomalaista kulttuuria.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Laamanen; Tämä ei oles ainoastaan suomalaista kulttuuria. Tämä kulttuuri on maailman laajuista, Afrikassakin tarkkoine heimorajoineen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #22

Jaottelun kulttuuri varmasti on globaalia. Silti minua myös mietityttää suomalainen kultuuri eli mikä siinä on ominta ja erikoista muihin verrattuna? Erojahan on. Se täytynee sinunkin myöntää.

Käyttäjän AnttiKarvola kuva
Antti Karvola

Ihan uteliaisuudesta, kyseletkö myös valkoihoisilta ja aasialaistaustaisilta siivoojilta mistä he ovat kotoisin ja epäiletkö myös heidän siivoustaitojaan? Miksi epäilit juuri tämän siivoojan ammattitaitoa?

Markku Järvinen

Kyse lienee sukupuolten välisestä väreilystä yhdistettynä eksotiikkaan.

Jos palkkaan miellyttävän itämaisen naisen siivoamaan kotini - en edes epäile hänen kykyjään vaikka luontaisesti olen varovainen ketä päästän kotiini. Edes siivoamaan.

Eli tarkalleen ottaen joku vääräleuka voisi sanoa, että bloggaus on sinällään hyvin rasistinen. Suhtaudutaan "isoon mustaan mieheen" kuin uuteen lemmikkiin, ensin sitä vähän varotaan, mutta sepä paljastuikin luotettavaksi ja oppivaiseksi. Kaikille tällaisia lemmikkejä!

Vaikka ei se nyt hakenut keppiä, mutta söi kuitenkin kiltisti kädestä.

Sanoisin, että kyseessä on sellainen siirtomaa-asenne.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Voi Markku, että on lapsellinen kommenttisi. Kaikkea sitä keksitkin. Iloa taisit siitä saada itsellesi. Minua et sillä vahingoita.

Markku Järvinen Vastaus kommenttiin #28

Totuuden ei ole tarkoituskaan vahingoittaa.

Kyllähän kirjoituksestasi paistaa nuo asenteet ja tunnelmat - ja minähän en sinun kirjoitustasi kirjoittanut, vaan sinä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kuten sanoin, siivoojana en ole miehiä merkittävässä määrin tavannut. Näinhän minä, että hän ei ollut suomalainen. Saahan keskustelun jostakin aloittaa. Yleensä aloitan ja hiukan epätavallisissa paikoissakin. Bussissakin juttelen vieraiden kanssa. Haluan silloinkin tietää asioita ja uskallan kysellä. Etkö itse tee niin?

Käyttäjän AnttiKarvola kuva
Antti Karvola

Kun siis näet tummempihipiäisen henkilön, oletat automaattisesti ettei hän ole suomalainen? Ei millään pahalla, mutta tuo nyt on vähän ristiriidassa kirjoituksesi sanoman kanssa.
Toisaalta ennakkoluuloja on meillä kaikilla, myönsimme tai emme.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #30

Kyllähän niitä ristiriitoja saa aikaan aina ja kaikesta, jos vain niitä haluaa. Eiköhän tämä ole tässä.

Jari Leino

Maailmassa on tällä hetkellä vähintään 16,7 miljoonaa pakolaista. Pelkästään Afrikassa on lisäksi satoja miljoonia nuoria miehiä, jotka haluavat todella kipeästi muuttaa mihin tahansa Euroopan maahan, joka tarjoaa heille paremman elintason, pohjoismaisesta sosiaaliturvasta puhumattakaan.

Kuinka monta näistä ihmisistä Suomen kuuluu ottaa vastaan (vastaus mielellään edes kymmenen tuhannen tulijan tarkkuudella vuositasolla tai miljoonan tarkkuudella seuraavien 50 vuoden aikana), jotta sinulle riittäisi ahkeria ja tasokkaita, mielellään isokokoisia tummia miehiä siivoamaan kotiasi?

Kuinka monta?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Enpä koe kysymystäsi mitenkään kiinnostavana. Haluat ilmeisesti vain ärsyttää. Sellaisia piirteitä löydän tekstistäsi. Enpä taida vastata enkä harkita edes aihetta. Aika näyttää. Maailma muuttuu Jariseni.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

J.L.>....Kuinka monta näistä ihmisistä Suomen kuuluu ottaa vastaan ...

ooo

Jos olisit heidän asemassaan, miten haluaisit Suomen kohtelevan itseäsi?
Hyvä ystävä, kerro ihan omin sanoin.

Raimo Kainulainen

Pidän itseäni melko suvaitsevaisena mitä tulee eri kulttuureihin. Olen toiminut läheisesti yli 30 vuotta eri kansallisuuksien ja eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa. Minulla on paljon tuttuja islaminuskoisissa ja buddhisteissa. Olen jopa asunut eriuskoisten kanssa 20 vuoden aikana, joten tiedän minulla olevan keskimääräistä enemmän kokemusta muista kulttuureista.

Silti suhtaudun varauksellisti valikoimattomaan maahanmuuttoon, sillä äidinmaidossa peritystä kulttuurista ei pääse eroon noin vain, se kestää vähintään yhden sukupolven. Muissa kulttuureissa on myös piirteitä, jotka eivät sovi suomalaiseen kulttuuriin, enkä niitä Suomeen halua. Tästä on hyvä esimerkki Tapiolan raiskaustapaus, jossa tyypillisesti tekijät eivät tunne edes tehneensä mitään väärää.

Kannatankin siis valikoivaa maahanmuuttoa maista, joissa tällaisia pahoja ongelmia ei ole ja joista tulevat henkilöt haluavat todella sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Esimerkkinä Vietnamin venepakolaiset tai Chilestä tulleet. Kai me suomalaiset saamme vaikuttaa siihen ketä Suomeen muuttaa, jos kerran maahanmuutto on hyväksyttävä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

On varmasti totta, että kaikki eivät sopeudu tänne. Laittomuuksia harjoittavat voisi hyvinkin palauttaa omaan maahansa, on siellä minkälaiset olot tahansa. Sopeutuminen on hidasta ja pelkäänpä, että ihan kaikille se ei välttämättä onnistu usean sukupolven aikanakaan. Kun Vietnamilaiset ja Chileläiset tulivat ei ollut nettiä. Mitähän netissä olisi silloin kirjoiteltu. Otimme heidät vastaan ja he ottivat pääosin sen vastaan mitä heille oli tarjolla. Näin on varmasti käynyt monista muistakin maista tulleille. Ne negatiivisimmat ilmiöt vain pyörivät median hampaissa ja ehkä sitä tietä ne myös katoavat ja ilmiöt muuttuvat ja tapahtuu kasvua ja kehitystä.

Käyttäjän AnjaJantti kuva
Anja Jantti

Ihana Irja Laamanen, jolla on ymmärrystä ja empatiaa erilaisuutta kohtaan. Positiivisuus on niin harvinaista täällä. Meillä etniset ryhmät ovat vielä niin pieni ja nuori osa suomalaisten arkielämästä, että se vieläkin koetaan oudoksi. Kulttuurin määritelmä oli hyvä Arto Granlundilta, joka totesi sen olevan sen ympäristön, jossa täällä kotimaassamme elämme. Taidatko sen kattavammin sanoa. Sellaisessakin multicultural maassa kuin Kanada, missä kaikki muut kuin intiaanit ovat muualta tulleita, kohtaa suomalainenkin kolhuja. Kauemmin siellä asuneet, jos haluavat olla ilkeitä, kysyvät hanakasti, mistä sinun aksenttisi on. Sehän on samaa kuin meidän paljasjalkaisten stadilaisten hanakat kommentit böndeistä, mitä ei kuten eräs kirjoittaja totesi kitketä oikein millään. Aika hoitaa nämä asiat kuitenkin ja meidänkin täällä Suomessa on vain opittava elämään sen kanssa. Maailma on niin pieni nykyään, ettei kansojen liikkumista voida millään estää ja työn ja hyvinvoinnin perässä ovat suomalaisetkin Ruotsiin, Amerikkaan ja Kanadaan aikoinaan menneet. Silloin me olimme saamamiehiä. Mainittakoon, että kiinalaiset, intialaiset, ukrainalaiset, venäläiset ym. ym. ryhmät pitävät ’kulttuuriaan’ elinvoimaisena ulkomailla aina vaan. Suomalaiset ovat eripuraisia Kanadassa, kuten täällä, antavat englanninkielisiä nimiä lapsilleen, eivät puhu lapsilleenkaan suomea, jotta kieli säilyisi, muuttavat nimensä oikeinkirjoitusta englanninkielisten suuhun sopivaksi jne. jne. Häpeävät omaa taustaansa sen sijaan, että olisivat siitä ylpeitä, kuten muut etniset ryhmät. Suomessa suomalaisuus on sitten tyystin eri asia. Täällä tuntuu, että olemme aina vaan mettäläiskansaa, jonka reviirille ei sovi tulla ei ainakaan, jos olet erilainen. Rakentavaa keskustelua ei synny sitten millään, mollaus antanee enemmän valtaosalle kirjoittajista.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Meille on vuosisatojen aikana tullut kovin pieniä määriä maahanmuuttajia. Nyt kun tuntuu, että heitä on tullut ja tulee enmmän, on kehitelty asiasta ongelmia. Turhan monenlaisia ongelmia ja syynä lie se, että kouluissa aikanaan ei ole osattu antaa kulttuurikasvatusta.

Lapsenlapseni, joiden luokalla on useammasta maasta tulleita suhtautuvat jo aivan eri tavoin luokkakavereihinsa. Yksi vävyistäni on jo nuorena tutustunut egyptiläis-suomalaiseen perheeseen, jossa hänellä on ikäisiään kavereita. Hän ei ole kultuurijuntti, joksi näkisin henkilön jolla on rajoittunut ihmiskäsitys ja globaalin ihmisyhteisön ymmärrys. Moni suomalainen poliitikkokin näyttää kuuluvan tähän joukkoon. Halla-Aho näyttäytyy minulle kulttuurijunttina. Miksi valitsissimme edes kulttuurijuntteja eduskuntaa? Pelkään kuitenkin, että meillä on melkoinen kulttuurijunttien joukko eduskunna ulkopuolella ja kyllähän monet kommentit täällä sen paljastavat.

Kiitos Anja kommentistasi. On hyvä, että tiedämme miten suomalaiset toimivat oman maansa ulkopuolelle asuessaan. Miksi emme arvosta omaa kulttuuriamme, mistä sellainen syntyy?

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Ikivanha suomalainen mentaliteetti, jos muutat kantasuomalaisena pikkukylään niin perheesi lasketaan vähintään kolmanteen sukupolveen asti ulkopaikkakuntalaisiksi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olen sen huomannut Raaseporissakin. Tänne ei ole haluttu vieraita, eikä haluta vieläkään. Rajoitetaan jopa mökkirakentamista. Kalle Augustson toisn salakuljetti tänne muualta ihmisiä. Jäi kiinni siitä. Raaseporiin ei ole kovasti myöskään maahanmuuttajia otettu. Tällaisia me olemme. Suomalaisuuden ydintäkö siinä?

Käyttäjän paskapuhetta kuva
Teemu Paavilainen

Mitä mieltä Irja olet lisääntyneen monikulttuurisuuden mukanaan tuomista lieveilmiöistä, niistä hassuista sattumuksista ja yksittäistapauksista joita vain on tässä alkuvuonnakin tapahtunut kohtuullisen huomattava määrä?
Voisiko olla että tänne tulee huomattavat määrät henkilöitä joita ei pätkääkään kiinnosta monikulttuuri? vaan haluavat vain elää ja toteuttaa sitä omaa kivaa kulttuuriaan?
Monikulttuuri on kiva juttu niin kauan kun se tarkoittaa hyvää nepalilaista ruokaa tai churro-munkkeja.
Negatiivisuuden viidakonkin asioista pitäisi pystyä keskustelemaan.
Vai oletko sitä mieltä, että lisääntyneestä maahanmuutosta ja sen mukanaan tuomasta vanhakantaisten kulttuurien yhteentörmäyksestä ei ole seurannut mitään ikäviä asioita? Kaikenlainen monikulttuuri on vain ja ainoastaan hyvä asia?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Sanot, että tänne tulee huomattavat määrät muualta ihmisiä. Olen eri mieltä. Suomeen tulee vähemmän kuin vaikkapa Ruotsiin. Varmasti mukana tulee myös ongelmatapauksia. Ihan yhtä lailla meillä on omia ongelmatapauksia.

Vierailin jokin aika sitten RICEssä eli rikosseuraamuslaitoskesa. Vankiloissamme on jonkin verran muualta tulleita, mutta enemmän siellä on kantasuomalaisia ongelmatapauksia. Ihmisiä, joilla on mieleterveys, alkoholi ja väkivaltaisuusongelmia ja muuta. Heillä on ollut hyvinvointisuomesta huolimatta onnettomat olot kotona hyväksikäyttöä, väkivaltaisuutta ja välinpitämättömyyttä. Emme ole kovin hyviä huolenpitäjiä toisistamme. Meillä on paljon oppimista ja ehkä voimme oppia myös tänne tulevilta huolenpitoa ja välittämistä.

Onko sinulla jotain sellaistsa tietoa maahanmuuton lisääntymisestä, jota minulla ei ehkä ole? Seuraatko kaikkia yksittäistapauksia vertaamatta niitä siihen mitä kantasuomalaiset tekevät? Kuinka tarkkaa analyysiä pystyt tekemään?

Käyttäjän TuulaKomsi kuva
Tuula Komsi

Voi voi. Irja luulee, että monikultturistit kannattavat sen takia kyseistä ideologiaa, että haluavat tänne erilaisia ruokalajeja ja muuta kivaa. Missä maailmankaikkeudessa Irja elää? Me monikultturismin vastustajat emme vastusta kyseistä ideologiaa siksi, että haluaisimme maailman tappiin syödä vain maksalaatikkoa ja läskisoosia. Vastustamme sitä, että tänne tulee ihmisiä, joiden oikeuskäsitys ja moraali ovat tilastojenkin valossa täysin Suomeen sopeutumatonta. Monikultturismin vaatiminen tarkoittaa käytännössä sitä, että meidän pitäisi hiljaa hyväksyä sukupuolten epätasa-arvo ja kaikki muukin muslimimaiden "kunniakulttuuri" oman lainsäädäntömme rinnalle.Kulttuurista kun ei voi poimia vain niitä kivoja ruokalajijuttuja, vaan kulttuuri on paljon laajempi asia.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

On tänne aina tullut ihmisiä muualta. Romaanikultuurikaan ei ole pakottanut meitä muuttamaan kantasuomalaisuutta, omia moraalikäsityksiämme tai uskontoamme tai elämäntyyliämme. Romaanikulttuuri on ihan omansa, mutta sitäkään et taida tuntea.
Luulo ei ole tiedon väärti tapasi isoäitini sanoa. Tuula luulet selvästi kaikennäköistä ja luot vääristynyttä kuvaa ihan itse. Itsellesikö eniten iloa saat mielipiteilläsi ja luuloillasi?

Niputat tänne tulevat ihmiset oman näkemyksesi mukaiseen kimppaan. Eihän sellainen ole ihan viisasta. Saat ihan rauhassa pitää kantasi, jos et pysty muuttumaan. Ihmisellähän on yleensä kyky muuttua ja omaksua uutta, mutta taitaa täällä olla sellaisia joilta puuttuu tuo kyky tykkänään. Toivottavasti seuraavat polvet ovat viisaampia ja kyvykkäämpiä.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Komsin ajattelussa ulkoistetaan pahuus ja vääränlainen moraali, vähän kuten pienen nuivalistopiirin kliseissä. Ajattelu niissä piireissä jatkuu niinkin pitkälle, että kuvitellaan ulkoisten "pahojen" arvojen vähitellen muuttavan omamme... lopulta siis tilalle tulee kokonaan kalifaatti tai muuta vastaavaa.

Tällaiset pelot ovat kuitenkin turhia. Meillä on ihan omia kunniamurhiamme ja omia vastaavia ongelmia. Suomalaisten erikoisuus on häpeän, masennuksen, alkoholihulluuden, mielenhäiriön, tuskan ja mustasukkaisuuden vallassa tehdyt perhesurmat ja itsemurhat. Ne ovat henkisesti sukua kunniamurhille, mutta niitä me emme näe lainkaan sillä hetkellä kuin ryhdymme ulkoistamaan pahuutta.

Meillä on lainsäädäntö ja oma arvomaailmamme, siihen ei monikulttuurisuus vaikuta mitenkään.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Petra, välillä järjen äänikin täällä esillä. Hyvä niin. Komppaan ajatuksiasi. Mitenkähn noista turhista, traumatisoivista ja jämähtäneistä peloista autettaisiin pois niitä moni, joilla pelot voittavat terveen järjen ja ajattelun. Apuahan he tarvitsevat.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset