ILgron11 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota.

Eläkekaton ehkäisijät

Ei mikään jouluinen aihe, mutta rahasta tässäkin on kyse. Lahjoja on jaettu harvoille, mutta ihan laillisesti. Takaako laki kohtuuden ja oikeuden?

 

Tuntuu pahalle, kun 63-vuotta täytettyään Nokian palavalle lautalle heittänyt Stephen Elop saa Suomesta  lähes 6 000 euron kuukausittaisen työeläkeen, jos elää. Saako mahdollisesti hänen mahdollinen puolisonsa myös  Suomesta leskeneläkkeen? Mitä kaikkea tuo sitoumus sisältää? Mitä päättäjämme ovat päättäessään kytkeneet lain kautta kokonaisuuteen?

Tuntuu, että oikeus ja kohtuus  ei toteudu, vaikka tuossa eläkepäätöksessä onkin noudatettu lain kirjainta. Tehdäänkö olemassa olevilla säädöksillä vielä enemmän pahaa tuleville veronmaksajapolville silloin, kun kaikki jättieläkkeet tulevat lopulta maksettaviksi? Koskaan ennenhän ei ole nykyisen kaltaisia ylemmän portaan jättipalkkoja ollut eläkkeiden karttumista varmistamassa.

Miksi työtä tekevällä harvenevalla väestönosalla olisi  ikuinen maksu- ja elättivelvollisuus myös katottoman suurille eläkkeille? Suomi on jo harvinainen maa ilman eläkekattoa.

Näistä katottomista eläkkeistäkin osa kulutetaan varmasti muualla kuin kotimaassa.

40-50 vuoden tavallinen arkinen, raskas työ ei tuota parhaimmillaan kuin ehkä viides- tai kymmenesosan tai jopa vähemmän jättieläkkeeseen verrattuna. Missä on päättäjien kohtuullisuuden taju? Oma etuko kaiken takana?

Missä viipyy eläkekatto? Missä ovat selkärankaiset poliitikot, jotka ovat valmiit päättämään tuhlaamisen ja laittamaan eläkkeisiin ylärajan? Oma etuko sen estää?

Elop varsinaisesti ei ole syyllinen, vaan järjestelmämme on vikainen. Ylisuuret eläkkeet antavat ikävän kuvan järjestelmän epäoikeudenmukaisuudesta, vaikka jättieläkkeitä saavia ei kovin monta olisikaan, jo pienikin määrä heitä merkitsee isoa varojen keruuta tai olemassa olevien varojen käyttöä eläkeiden maksamiseksi. Tuhotaanko lopulta  tällä menolla eläkevakuutuksista vastaavat KEVAt ja muut toimijat?

http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/elakekatto-poistaisi-ikavan-ongelman/664004/

 

http://www.hs.fi/paivanlehti/21122014/talous/Eläketurvakeskus+unohtaa+kohtuuden/a1419048317280

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (68 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tein tällaisen vaatimattoman "kansan vaalikoneen" :) blogiini:
http://henry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182737-kansa...
Siellä Timo Isosaari (IPU) kertoi puolueensa ajavan 3.500 € eläkekattoa ja että ylitse jäävät rahat käytettäisiin pieniin eläkkeisiin.

Eli, jos käsitän oikein, eläkemaksuja kerätään rikkailta kuten ennen, (ei siis mitään Siimeksen mallia), mutta kertyneet varat jaetaan pieneläkesaajille.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Niin vielä; seuraava blogini käsittelee mm. eläkkeiden taitettua indeksiä, joka on aika mielenkiintoinen juttu, ottaen huomioon, että tämä "keksittiin" Lipposen II-hallituksen aikoihin, jolloin Mönkäre oli sosiaaliministeri ja nyt sitä on haluttu korjata - vaalista toiseen ja mitään ei tapahdu.

Istuvassa eduskunnassa istuu yli 130 edustajaa, joiden mielestä asia pitää korjata, mutta mitään ei tapahdu - kyseessä on ryhmäkurin heijastusvaikutukset, eikä *kukaan* uskalla.
Täällä:
http://henry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182721-sdpn-...

Henry

Käyttäjän RolfNeulasto kuva
Rolf Neulasto

Järkevintä ja oikeudenmukaista olisi heittää yli 3500e eläkkeitä nauttivat ulos koko järjestelmästä. Loppuisi tuo iänikuinen onnistujien ressukkamainen kadehtiminen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Mitä siitä seuraisi? Osaatko tehdä laskelmia?

En nyt ota kantaa ulosheittämiseen, mutta lakimuutoksen sellainen ainakin vaatisi. Moni ehkä onkin jäävännyt itsenäs eläkkeistä, maksamalla liksansa pääomatuoina. Eikö vain?

Täällä hiukan faktaa ja sitten blogistin kirjoittamaan: Eläkerahastoissa olevia varoja ei voi käyttää muihin tarpeisiin kuin eläkkeiden maksamiseen. Eläkkeet on suojattu lailla – ansaittuja euroja ei voi mitätöidä tai leikata jälkikäteen.

Onko niitä käytetty muhun kuin eläkkeisiin? Näyttää tämän blogin mukaan sille:
Rahastot, jotka ovat muuten lainanneet rahojaan valtion budjettivajeen paikkaamiseen, eivät lisääntyviä eläkekustannuksia kata, eikä niitä myöskään voida täysin purkaa. Sen vuoksi eläkemaksuja joudutaan korottamaan. Korotuspaineet syntyvät nyt seuraavan 20 vuoden aikana, kun suuret ikäluokat ehtivät ”alta pois”. Eri arvioiden mukaan Tyel -maksun tapaiset suoraan työllistämisen kustannuksiin vaikuttavat sivukulut kasvaisivat 4-6 prosenttiyksikköä 10-15 vuodessa.
http://henriheikkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/573...

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Älä Irma luota noihin Henri-Heikkis-laskelmiin.
Demareista Kokoomukseen yrittävät selostaa, että kaikki on ihan okay...
Vain vaalipaneeleissa sitten kun joku toimittaja älyää lyödä faktat pöytään, pyörtävät puheensa ja lupausten tulva siitä kuinka kaikki korjataan ryöpsähtää mikrofoniin.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Sepon kannanotto on todella hyvä!
Lainaan Seppoa:
"Tiesitkö, että Euroopan maista vain Suomessa, Virossa ja Irlannissa ei ole eläkekattoa säädetty? Monissa maissa on käytössä palkkaraja, jonka ylittävältä osalta ei enää kerry eläkettä. Ranskassa tuo raja on 3090 euroa. Belgiassa raja on 4260 euroa. Ruotsissa, jonka tiedetään olevan suorastaan vauras maa, tuo raja on 4190 euroa ja Itävallassakin 3790 euroa."

Henry

Käyttäjän RolfNeulasto kuva
Rolf Neulasto

Työeläkemaksuja kerätään enemmän kuin rahaa tarvitaan eläkkeisiin, ja ylimäärät rahastoidaan työeläkeyhtiöihin; mihin tarkoituksiin, siitä ei ole päätöksiä. Eläkkeisiin niitä ei aiota käyttää.

Työeläkerahastoissa on yli 170 miljardia euroa, yli lähes kolminkertaisesti Suomen valtion budjetin verran. Suomessa ei ole mitään siihen verrattavaa taloudellisen vallan keskittymää. Yksityisten työeläkeyhtiöiden rahastovaltaa käyttää työeläkeaateli, joka on hajuton ja näkymätön, mutta ei siniverinen aateli vaan sinipunainen.

Koska Tel-varanto alkaas supistua jos kerran on olemassa pelko niiden loppumisesta?

On suurten ikäluokkien asia hoitaa tämä taloudellinen vääryys taitettu-Indeksi" pois päiväjärjestyksestä seuraavien eduskuntavaalien avulla.

Kokoomus ja demarit nauravat eläkelläisten jupinalle, koska tietävät että vanha vaalikarja äänestää kuuliaisesti heitä ilman pyytteitä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Vahinko, että voi vain antaa yksi suosittelu. ;)
Se on juuri niinkuin sanot.

Suurten ikäluokkien aikaan palkkatyötuntimäärät olivat huipussaan ja eläkerahaa mätettiin talikolla milloin mihinkin.
Nyt kun on maksun aika, katsellaan vain ikkunasta ulos, kädet selän takana, välillä aina varvistaen, niinkuin siellä ulkona olisi jotakin mielenkiintoisempaa.

Henry

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Virallisiin lähteisiin on kirjoitettu seuraavasti:
Noin viidesosa vuosittain kerättävistä työeläkemaksuista rahastoidaan. Työeläkelaitokset sijoittavat työeläkemaksuista rahastoimansa osuudet mahdollisimman turvaavasti ja tehokkaasti.

Rahastointi takaa sen, että eläkkeiden maksamiseen on myös tulevaisuudessa riittävästi varjoja. Sijoitustuotoilla myös pidetään työeläkemaksut kohtuullisina.

Eläkerahastoissa olevia varoja ei voi käyttää muihin tarpeisiin kuin eläkkeiden maksamiseen. Eläkkeet on suojattu lailla – ansaittuja euroja ei voi mitätöidä tai leikata jälkikäteen.

Tosiasiahan on, että niitä rahoja käytetään muuhun kuin eläkkeisiin. Mistä tulevat työntekijöiden palkat, mistä työntekijöille edulliset lainat, mistä kaikki muut edut mitä muun muassa eläkepomot saavat, bonuksetkin. Miten eläkelaitos voi olla hulppeissa tiloissa? Otetaanko rahat niistä hyvistä sijoituksista vai mistä? Kaipaan kovasti lisätietoja ja laajaa tutkimusta eläkelaitosten toimista. Huijataanko meitä antamalla yksinkertaisia vastauksa?i

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #48

"Noin viidesosa vuosittain kerättävistä työeläkemaksuista rahastoidaan. Työeläkelaitokset sijoittavat työeläkemaksuista rahastoimansa osuudet mahdollisimman turvaavasti ja tehokkaasti.

Rahastointi takaa sen, että eläkkeiden maksamiseen on myös tulevaisuudessa riittävästi varjoja. Sijoitustuotoilla myös pidetään työeläkemaksut kohtuullisina."

Vuonna 2010 eduskunnassa käytiin keskustelu (1 keskustelu) ja todettiin, että rahastoidun rahan pitää tuottaa voittoa mahd. tehokkaasti. Ainoastaan yksi toimikunnassa mukana ollut jätti eriävän mielipiteen.

Niillä eväin mitä eduskunta antoi, ei ole muuta mahdollisuutta kuin spekuloida jne. [Lue: mm. Cayman-saaret]. Olen usein esittänyt, että suomalaisten eläkerahoja tulee käyttää suomalaisten pien- ja keskisuurten yritysten rahoittamiseen (niinkuin pankki - vakuudet tietenkin oltava) ja näin työllistää, jolloin eläkerahastot kasvavat myös sitä kautta.
Vastaukseksi "se toinen laita" aina antaa: "Suomessa ei ole mitään mihin sijoittaa tarpeeksi suurella voitolla..."

Paasikivi oli pankinjohtaja ja Kokkare, mutta hän oli isänmaallinen kokkare. Näistä nykyisistä ei ole muuta kuin maansa myyjiksi - kaikilla tasoilla.
Jos rupeaa kaivamaan syvemmältä ja taas vaatii, että Suomen etu on otettava huomioon, niin sanotaan "nyt elämme globaalissa maailmantaloudessa ja tuollainen nurkkakuntalaisuus on impivaaralaisuutta..."

Jos Irja jaksat, pyytäisin, että myöskin tutustuisit näihin TTIP-juttuihin. Niitä sopimuksia on useampia ja kun keskustelua (ja salailua) seuraa, niin näkee kuinka epäisänmaalliset elementit Suomessa toimivat. Toisaalta, ehkä olet tutkinut niitä ja tiedät enemmän aiheesta kuin minä. ;)

P.S. Onko Koskiset millään tavalla Sinulle sukua?

Henry

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #51

Tutustunpa ehdottamaasi aiheeseen. En sitä tunne.
Tietääkseni Koskiset eivät ole sukua, mutta sukua ei ole tarpeeksi ehkä pengottu muun muassa isäni isän Saastamoisten puolelta. Geenitietoja odottelen nyt.

Käyttäjän tuomaslantto kuva
Tuomas Lantto Vastaus kommenttiin #48

Nämä suoraan maksuun menevät ja rahastoitavat osuudet määritellään kustannusten jaon perusteissa. Sen taas tekee Eläketurvakeskus. Kustannustenjakoselvittelyt lasketaan Eläketurvakeskuksessa sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti.

http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_694_390...

Eläkeyhtiölläkin tulee hallintokuluja, jotka ovat noin 3% luokkaa eläkemenoista. Eläketurvakeskus julkaisi 2013 selvityksen: Lakisääteisten eläkkeiden ja työmarkkinaeläkkeiden hallintokulut esimerkkimaissa. Sieltä löytyy aika kattava selvitys Suomenkin eläkeyhtiöiden kuluista.

http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #55

Kiitos runsaasta luettavasta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hyvä kannanotto todella. Kiitos siitä puolueeseen katsomatta. Jotakin on pahasti pielessä, kun tämä asia on jämähtänyt Suomessa paikoilleen.

Käyttäjän tuomaslantto kuva
Tuomas Lantto

Niin, jos unohdetaan se ikävä asia, että suomalainen eläkejärjestelmä on ainostaan osittain rahastoiva, niin vuoteen 2026 mennessä Elopin ja Nokian maksamat eläkemaksut ovat kasvaneet summaan 2 456 298,72€. Tietysti edellyttäen, että tuotto on pysynyt tuossa viimevuosien 6,3%:ssa. Sen jälkeen Elop saa vuodessa eläkettä noin 70 000€, mutta se loppuosahan kasvaa. Potin kasvu olisi vuonna 2027 tuolla 6,3% tuotolla reilu 150 000€.
Todellisuudessahan tuosta Elopin ja Nokian maksamasta eläkemaksusta rahastoituu ainastaan 25%, eli nykyisillä tuotoilla tuo potti olisi kasvanut vuoteen 2026 mennessä summaan 614 075€, josta maksetaan Elopille tuo 70 000€ vuodessa, ja loppuosahan jatkaa kasvuaan. Samalla tuotolla laskettuna Elopin ja Nokian maksaman rahastoidun osuuden varat loppuisivat vuonna 2039. Jonka jälkeen Elopin eläkkeen maksaisvat silloin eläkemaksuja tilittävät. Ihan samalla tavalla, kuin nyt Nokian ja Elopin maksamista eläkemaksuista nyt maksettiin eläkkeitä 885 000€.
Kokonaan toinen aisahan on toki se, onko eläke etu vai myöhäistettyä palkkaa? Vai onko tällä hetkellä maksettavat eläkkeet liian suuria?
Eläkevarathan riittävät sitä paremmin mitä suurempi on tuo rahastoitava osuus.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Veit sanat suustani. Työeläke on itse maksettua, puolet omasta palkasta ja puolet työnantajan pussista. Siitä on ihan turha nostaa meteliä. Jopa perusteena olleen palkan kritisoiminen olisi ymmärrettävämpää.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Onko varmasti aivan kaikki otettu huomioon? Kaipaisin oikeita laskelmia ja kaiken huomioon ottavaa arviointia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #22

Tuossa ylempänä Tuomaksen kommentissa on faktapohjaisia laskelmia. Tuskin juuri nyt käytettävissä olevilla resursseilla tarkempiin laskelmiin näin sunnuntai-iltapäivänä päästään. Eiköhän niistä käy tarpeeksi selvästi ilmi, että Suomen valtio ei ole tässä menettämässä yhtään mitään. Olisiko se oikein, että Elopin maksamat eläkemaksut sosialisoitaisiin meille? Hän itse tulee kulttuurista, jossa kaikki eläkemaksut on henkilökohtaista rahastointia.

Mutta minkäss sille voi, jos tunne on sellainen, että "on se niin väärin!".

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #25

Tunteiluhan ei auta, vaan minusta laskelmat, eivät yksipuoliset, vaan asioita eri kulmista tarkastelevat. Tuo olemasa oleva laskelma ei minulle riitä.

Miksi joidenkin pitää tehdä töitä 40 vuotta saamattu tuollaista eläkettä. Jokin tuossa tuntuu väärälle. Jossakin on vikaa. Kaikista ei tule johtajia, mutta työnteko on useimmille se, joka antaa elannon ja tuo eläkkeen. Lyhyet pestit ovat asia erikseen, eikä tuollainen laskelma riitä oikeudenmukaiseksi perusteluksi isoon eläkkeeseen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #43

Suomessa on jo olemassa kansaneläke, joka on sama kaikille. Työeläke perustuu ansioista tehtävään säästämiseen. Ei kai tässä ole mitään käsittämätöntä?

Ennen vanhaan ihmiset säästivät itse vanhuuden turvakseen ja jossain vaiheessa olivat suosiossa vapaaehtoiset eläkevakuutukset. Haluaisitko näidenkin kohdalla, että rahat sosialisoitaisiin? Elintasohan aina riippuu tulotasosta ja enemmän tienaavat voivat myös säästää enemmän.

Niin yksinkertiasta se on!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #47

En sosialisointia kannata. Vapaahehtoiset eläkevakuutukset ovat olleet ihan ok. Itsellänikin oli. Onpa joillekin lahjaksi järjestetty eläkevakuutuksetkin, joten olkoon.

Toisilla on hyvät neuvonantajat ja hyvät edellytykset säästää ja se sallittakoon. Jokin yhteinen pohja voisi olla, jonka päälle sitten pääsee parantamaan oloaan omilla säästöillään.

Miten täällä ei ole seurattu mitä Ruotsisa on tehty tai muualla Euroopassa? Ruotsi on varakas maa, mutta siellä on katto, siellä on myös enemmän eläkeläisten yritteliäisyyttä. Torppaako liika raha yrittämisenkin?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #49

Eläkekatto on toteutettu joissain maissa siten, että vain tiettyyn kuukausipalkan ylärajaan asti maksetaan eläkemaksuja. Silloin tietysti eläkemaksukertymä vastaavasti jää myös pienemmäksi. Näissä maissa sitten on huomattavasti suositumpaa ottaa vapaaehtoisia eläkesäästötilejä lisäksi.

Ruotsissa ei ole eläkekattoa käytössä, vaan nimenomaan vain yläraja tuon palkan kohdalla. Jos itse valitut rahastot tuottavat paljon, niin kaiken tuoton saa itselleen. Alla hiukan tietoa tiivistetyssä muodossa:

Det pensionssystem som vi har i Sverige idag består av tre delar: allmän pension, avtalspension och eget pensionssparande. Man brukar rita upp pensionen som en triangel, där pensionens bas består av allmän pension. Mittendelen av triangeln utgörs av avtalspension och på toppen finns det privata sparandet. Den största delen av pensionen brukar alltså bestå av allmän pension som är den pension som finansieras av staten genom skatter och som betalas ut av Försäkringskassan varje månad. Den näst största delen av pensionen brukar bestå av avtalspension. Det är din arbetsgivare som står för den delen av pensionen och för varje år du jobbar avsätts några procent av din lön till avtalspensionen. Den brukar man kunna få förvalta själv genom att välja fonder. Den sista delen av pensionen är det individuella sparandet. Du kan själv spara pengar till din pension genom ett så kallat IPS, individuellt pensionssparande. Du kan välja att spara i olika slags fonder och du kan välja att månadsspara eller sätta in pengar när du själv känner att du har råd. I framtiden kan denna del av pensionen vara betydande, framförallt om du har studerat länge eller varit arbetslös en stor del av ditt yrkesverksamma liv.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #50

Ja näitä rahastoja porvarit vastustivat raivokkaasti useamman vuoden, kunnes heidän oli pakko antaa periksi.
Rahvas vei heidän pelimerkkinsä, eli rahvas ei enää varastoinnut heille pelirahaa kuten ennen.

Otan tästä pitkästä kirjoituksesta vain yhden lauseen:
"Centerledaren Thorbjörn Fälldin påstod att fonderna skulle resultera i öststatssocialism."

http://sv.wikipedia.org/wiki/L%C3%B6ntagarfonder

Kaikki jutut sosialismista on pelkkää fuulaa.

Henry

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #49

Muualla ei eläke krrykään yhdestä eläkkeestä vaan useasta lähteestä

Ruotsissakin on monta eläkettä, josta koostuu lopullinen eläke.

Työeläke on vain osa kokonaiseläkettä. Jopa 90 % on erillinen työehtosopimuksiin perustuva lisäeläke ja sen päälle tuossa kattoeläkkeessäkin on katon murto ei osan eläkemaksusta saa sijoittaa ja jos on hyvä sijottaja voi tuon katon rikkoa

Hyvä esimerkki on Anders Igel, kun hän jäi eläkkeelle niin eläke vuodessa oli 500000 euroa vaikka katto on noin 24000.

Katopa tuota Ruotsin eläkejärjestelmän kertymäkuvaa, todellista kattoa ei ole

http://www.etk.fi/fi/service/ruotsi/514/ruotsi

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #59

Aika monimutkaiseksi meneekin tuo kattokäsite. Eli kajottaisiinko sillä myös itse eri tavoin saavutettuihin säästöihin? Minusta se ei olisi oikein. Niihin ei kattoa pitäisi laittaa. Silloinhan tapahtuisi "ryöstö", mutta kuinka pitälle pitää valtion eli veronmaksulla tukea isojen eläkkeiden saajia, se on kysymys, johon olisi hyvä löytää vastaus.

Miten pitkälle sitten omat säästöt riittävät on toinen kysymys? Riittävätkö ne päähän saakka? Onnistuuko jokainen itse sijoittamaan niin hyvin, että siitä kertyy eläkettä? Kun ajatellaan tuota Talvivaaraan, niin eläkettä sen osakkeilla ei ainakaan tänä päivänä makseta. Sijoitukset siis voivat mennä pommiinkin. Kuinka valistuneita säästäjiä kansalaiset ylipäätään ovat?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #62

Valtio ei maksa kuin kansaneläkkeen ja virkamiesten eläkkeet, yksityisen sektorin työeläkkeet maksaa yksityinen vakutusyhtiö tai firman/firmojen oma eläkesäätiö

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #47

Kaikki jutut sosialismista on pelkkää fuulaa.

Henry

Käyttäjän anjakoivistoinen04 kuva
Anja Koivistoinen

Painavaa asiaa ja totuutta Irja Laamanen.
Valtiovalta on syyllistynyt syrjintään eläkeläisten kohtelussa. Mietin miten asiat olivat ennen 90-luvun lamaa. En muista, että näin jyrkkiä eroja olisi ollut palkoissa ja eläkkeissä.

Suomen valtio sääti 1995 lain (ns taitettu indeksi), joka oli kaikkien kansainvälisten oikeusperiaatteiden ja Suomen valtion itsensä allekirjoittamien syrjintäkielto-ja yhdenvertaisuusperiaatteiden vastainen. Tälle ei ollut moraalisesti tai aatteellisesti hyväksyttävää syytä.

Ylisuuret palkat ja eläkkeet ovat eläkeyhtiöiden itsensä säätämiä, sillä vallankäyttäjät pitävät työeläkevarantoja ominaan.
Lukemattomien kansalaisten hädän ja turvattomuuden vastapainona on markkinatalouden ahneus ja pröystäily. Mistään kateudesta ei ole kysymys vaan silkasta toimeentulosta.

Eläkeläisten ja kansalaisten on herättävä todellisuuteen ja alettava aktiivisesti puolustamaan oikeuksiamme. Päättäjille on noussut EU-kiima hattuun ja he unohtavat oman maan kansalaiset. Se ei käy!

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Juuri näin!
Taitettu indeksi pois ja palkkakatto - siinä ratkaisu, joka olisi oikeudenmukainen.

Henry

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Puhutaanko nyt yhtaikaa nykyisistä ja tulevista eläkkeistä ?

Taannehtiva palkkakatto jo maksussa oleville eläkkeille , mikä se sellainen olisi ?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #9

Ah, tarkoitin tietenkin eläkekatto, kirjoitin ajatuksissani "palkkakatto". Anteeksi hajamielisyyteni. ;)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #9

Ei lie millään mahdollinen nykyisen lain mukaan nykyisille eläkkeille.

Käyttäjän tuomaslantto kuva
Tuomas Lantto

Miksi ihmeessä taitettu indeksi pitäisi poistaa? Siis nyt työssäkäyvien pitäisi maksaa eläkkeellä olevien elintason nousua? Ei kyllä kuulosta oikeudenmukaiselta.Jo nykykyiselläänkin eläkeläiset saavat 20% palkansaajien realiansiotasonnoususta.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #10

1) Taitettu indeksi on epäoikeudenmukainen.
2) Esim. indeksiin sidottu eläke on oikeudenmukainen.
3) Työssäkäyvät eivät maksa eläkkeitämme. Toki meidän tienaamat rahat meni meidän vanhempiemme eläkkeisiin. Eli aina seuraava sukupolvi maksaa edellisen, vanhemman sukupolven jne., koska eihän se sukupolvi joka on eläkkeellä voi itselleen juuri sillä hetkellä maksaa.
Tämä ei suinkaan tarkoita, etteikö meidän sukupolvemme ole maksanut eläkkeitään. Tietenkin tästä voidaan saivarrella.
Tosiasia on, että Suomessa on jo 30 vuoden ajan tehty vähemmän absoluuttisia työtunteja kuin aiemmin. => Tuleva sukupolvi pääsee vähemmällä, eikä tarvita kristallipalloa nähdäkseen, että työtunteja tullaan vähentämään tulevaisuudessa edelleen.

Kyse on siis siitä, että kun sinä menet eläkkeelle ja saat vaikkapa 1000 € ostovoimaa ensimmäisenä kuukautena. On järkevää ja oikeudenmukaista säilyttää tämä ostovoima samana, eikä kuten nyt, ajaa eläkeläiset sosiaalitoimen (lue byrokratian) varaan. Jos todella haluat maksaa byrokratiasta - äänestä taitetun indeksin puolesta - käy vielä potkimassa isovanhempiasi ja kun ne kuolee, käy potkimassa vanhempiasi.

Henry

Käyttäjän tuomaslantto kuva
Tuomas Lantto Vastaus kommenttiin #11

Mutta siis mihin indeksiin sinä haluat eläkkeesi sidottavan? Kuluttajahintaindeksiin?

On totta, että nyt eläkkeellä olevat ovat maksaneen työssä olleessaan silloisten eläkeläisten eläkkeitä ja vielä suureltaosin johtuen tästä osittain rahastoivasta eläkejärjestelmästä. Sinä vain unohdat tuossa sen asian, että aikasemmin eläkkeen saajia oli huomattavasti vähemmän. Ja sen, että eläkkeet olivat jopa suhteellisesti pienempiä. Nyt eläkkeellä oleva sukupolvi on kyllä ollut hyvin tietoinen, että eläkkeen maksajia on tulevaisuudessa vähemmän, mutta siitä huolimatta ei ole halunnut puuttua tähän ongelmaan. Ongelmahan olisi ollut ihan helposti ratkaistavissa nostamalla tuota rahastoitavaa osuutta. Tokihan se olisi tarkottanut eläkemaksujen kohoamista, mutta ei tehty päätöksiä mihinkään suuntaan vaan jätettiin koko ongelma tulevien työssäkäyvien murheeksi. Työeläkkeiden indeksikorotukset ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet reilusti yli 20%, että on aika lailla kohtuunta puhua kovin suuresta elintason laskusta.

Sen byrokratian rakentaneet taitavat juuri nyt olla näitä paljon puhuttuja eläkeläisiä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #28

#28.
Uskon, että kuluttajahintaindeksi olisi oikeudenmukaisin, jos lähtökohtana pidetään ostovoiman säilyttäminen - ei enempää - ei vähempää. Voihan toki olla, että pitäisi tehdä jokin korjausliike aina silloin tällöin, mutta periaatteessa kyllä.

Lainaan tähän Rolf Neulaston kommentista #17:

"Työeläkerahastoissa on yli 170 miljardia euroa, yli lähes kolminkertaisesti Suomen valtion budjetin verran. Suomessa ei ole mitään siihen verrattavaa taloudellisen vallan keskittymää. Yksityisten työeläkeyhtiöiden rahastovaltaa käyttää työeläkeaateli, joka on hajuton ja näkymätön, mutta ei siniverinen aateli vaan sinipunainen."

Tuosta selviää mihin rahat ovat menneet ja mistä ne on saatavissa.

Henry

Käyttäjän tuomaslantto kuva
Tuomas Lantto Vastaus kommenttiin #30

Nyt hetkinen, siis tällä hetkellä eläkkeet nousevat tämän sinun paljon kritisoivan "taitetun indeksin" mukaan, eli sen laskentatapa on 20 % ansiotason noususta ja 80 % kuluttajahintaindeksin mukaan.

Nyt jos eläkkeet sidottaisiin täysinkuluttajahintaindeksiin, niin eläkkeitä pääsäntöisesti korotettaisiin siis nykyistä järjestelmää vähemmän. 2003-2013 kuluttajaindeksi on noussut 19.1% ja työeläkkeiden indeksitarkistukset ovat olleet 23,27%.

Eli sinunhan pitäisi siis olla todella tyytyäinen tähän nykyjärjestelmään.

Tuossa on kuluttajahintaindeksi ja työeläkkeiden indeksitarkistukset viimeiseltä kymmeneltä vuodelta

2003 0,9 1,7
2004 0,2 1,3
2005 0,9 0,9
2006 1,6 1,7
2007 2,5 2,2
2008 4,1 2,4
2009 0 5
2010 1,2 0,3
2011 3,4 1,35
2012 2,8 3,6
2013 1,5 2,82

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #35

Niin, näyttää siltä, ettei kuluttajahintaindeksi kerro kaikkea. Tietysti seuraava esimerkki pitää paikkansa vain minun kohdallani, mutta vuodesta 2006 vuoteen 2009 oli vuokrani noussut n. 32%. (Kunta-Aravat Paraisilla)
Jouduin muuttamaan halvempaan, purkutuomion alla olevaan taloon ja senkin vuokra nousi 3% vuodessa.

Eli perun sanani, koska kuluttajahintaindeksi ei näytä ottavan huomioon vuokria lainkaan.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #10

Eläkeläisten ostovoima on heikentynyt 7-9% viimeisen 10 vuoden aikana. Et todellakaan tiedä mistä puhut, vaan olet mennyt propaganda-ansaan.
Haluamme ainoastaan, että ostovoima säilyy - emme haaveilekkaan elintasomme noususta.
Toisaaltam, vaikka joutuisit jotakin vanhemmillesi maksamaan, niin kysympä vaan; Kuka pyyhki Sinunkin /Ceesi kun olit kakara?

Henry

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen Vastaus kommenttiin #12

Aivan, totta. Tiedän kokemuksesta. Eläkkeeni ostovoima on pienentynyt kovasti eläkkeellä oloni aikana. Ensivuonnakaan ei eläkkeisiin ole tarjolla indeksikorotusta...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #18

Vaikka olisikin, niin indeksi olisi hyvin lähellä nollaa. Jos tulee deflaatio, niin indeksi olisi negatiivinen. Haluaisitko siinä tapauksessa eläkettäsi pienennettävksi?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #19

Minulle tuo käy ehdottomasti: Jos vain ensin tehdään eläkkeet oikeudenmukaisiksi, eli Lipposen II, Mönkäre &Co pöllimät rahat, vaikka ei taannehtivasti - se on mahdotonta, mutta säilyttäen ostovoiman eli indeksiin sidottuna.
Jos sitten tulee deflaatio, on aivan oikein, että kaikki osallistuu tähän.

Oliko muuta kysyttävää?

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #19

Juha Kuikka # 19

Lähde?

Henry

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #31

Siis mikä lähde? Kuluttajahintaideksi vai?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #46

Ei, vaan eläkkeiden indeksikorotus. Missä on laskettu, että se olisi lähellä nollaa? Indeksikorotusta ei ole tehty tietääkseni kuuteen vuoteen.

Henry

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tulipa paljon kommentteja kinkkua hakiessa ja maisemaa kuvatessa ennen ja jälkeen valkoiseksi muuttumisen. Nyt pitää perehtyä erilaisiin ajatuksiin, jotta voisi saada omat ajatuksensa järjestykseen vastausten tiimoilta.

Käyttäjän RolfNeulasto kuva
Rolf Neulasto

Suuria eläkkeitä saavia on maassamme tällä hetkellä kovin vähän. Yli 4 000 euroa tienaavia eläkeläisiä oli Eläketurvakeskuksen mukaan vuoden 2012 lopussa 1,6 prosenttia kaikista eläkkeensaajista. Jos eläkekaton rajaksi asetettaisiin 3 000 euroa, sen ylittää 4,5 prosenttia eläkkeensaajista. Jos eläkekaton haluttaisiin kohdistuvan parhaiten ansaitsevien eläkkeensaajien neljännekseen, eläkekatto olisi asetettava noin 1700 euroon. Harva eläkkeensaaja yltää julkisuudessa esitettyjen eläkekattosummien yläpuolelle.

Eläkekatto leikkaisikin työeläkejärjestelmän eläkemenoja heikosti. Jos katto taas asetettaisiin niin alas, että sillä olisi myös taloudellista merkitystä eläkejärjestelmälle, Suomessa ei enää voitaisi puhua ansioon sidotusta eläketurvasta. Sen jälkeen työuralla olisi vähäinen merkitys eläkkeiden karttumiselle. Käytännössä oltaisiin varsin lähellä tasaeläkemallia.

Markku J. Jääskeläinen
Kirjoittaja on Työeläkevakuuttajat os.päällikkö

--

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olisiko tällä hetkellä jo 30 000 yli 4000 euroa eläkettä ansaitsevaa?

Olisiko todellakin eläkekatto mahdottomuus, kun se muualla on ollut mahdollinen toteuttaa. On vain niin, että sitä puolustavat juuri ne, joilla on paljon menetettävää ja niitä on paljon. Paljon menettävät ovat myös niitä, jotka päättävät, joten mitään ei saada aikaan.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Onko sillä niin väliä montako ihmistä on suurtuloista (paitsi politikoille).
Eikö mielenkiintoisempaa ole kokonaissumma ja kuinka se heijastuu ihmisiin, jotka saavat 750 €/kk eläkettä?

Ja kuinka paljon tämä vuorostaan vähentää byrokratiaa, kun eläkeläisten ei tarvitse juosta eri luukuilla?

Henry

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eihän eläkekatto mikään mahdottomuus olisi, jos sovelletaan sosialistista riistoajattelua. Ihmisiltä varastetaan omat sijoituksensa pois valtion pohjattomaan kirstuun tuhlattaviksi. Työeläkejärjestelmä on tehty siten, että ihminen säästää omasta palkastaan yhdessä työnantajansa kanssa itselleen eläkettä. Haluaisitko, että ihmisten muukin vanhuuden turvaksi mahdollisesti säästetty rahavarallisuus sosialisoitaisiin pois?

Esimerkiksi Ruotsissa jokainen palkollinen saa itse valita mihin rahastoihin osa hänen eläkekarttumastaan sijoitetaan ja hän saa vuosittain selonteon siitä rahastotuotosta. Mitä järkeä tuossakaan olisi, jos niitä tuottoja ei hänelle maksettaisi? USA:ssa on 401K -systeemi, jossa jokainen eläkesäästäjä saa kasseerata rahansa myös ennenaikaisesti jos vain sitten maksaa verot, joita ei vielä ole siitä tulo-osuudesta maksettu.

Suoraan sanoen, en ymmärrrä lainkaan ajatusta eläkekatosta. Se ei perustu omaan tilanteeseeni mitenkään, vaan ainoastaan oikeamielisyyteen ja loogisuuteen.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #45

Ruotsalaisista rahastoista, jota koko porvaririntama kiihkeästi vastusti ainakin kaksien valtiopäiven ajan:

Otan tästä pitkästä kirjoituksesta vain yhden lauseen:
"Centerledaren Thorbjörn Fälldin påstod att fonderna skulle resultera i öststatssocialism."

http://sv.wikipedia.org/wiki/L%C3%B6ntagarfonder

Kaikki jutut sosialismista on pelkkää fuulaa.

Henry

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Eläkekatto edellyttäisi myös eläkemaksukattoa.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Miksi?
Maksavathan pientuloiset nytkin suhteessa enemmän eläkkeistään. Miksi ei välillä toisinpäin - niinkuin esim. Ruotsissa ja monessa muussa maassa.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Lainaan Hessarin yleisökirjoitusta nimimerkki Vice Wise:

"Yli 40 vuoden työkokemuksella ja nyt ansaitulla eläkkeellä olevana tarjoan seuraavan "leikkauslistan", mikä meille suurille ikäluokille oli arkipäivää:
- lukukausimaksut takaisin
- opinto- ja asumistuet pois, opintolaina tilalle
- äitiysloma 3 kk, isyyslomaa ei ollenkaan
- työeläke karttumaan vasta 24 v täyttettyä
- subjektiivinen päivähoito-oikeus pois
- kesäloma 3 vkoa, ei talvilomaa
- 40 tunnin työviikko. lauantaityöt takaisin
- jne, jne, jne

Huomaan, että Juhana Vartiainen, ja EK eivät tunne edes lähihistoriaa, kun esittelvät omia leikkauslistojaan. Ei tarvitse keksiä mitään uutta, sen kun kopioi "wanhan hywän ajan työolosuhteita".

Lopuksi kaikille leikkaajille: arkistoikaa ehdotuksenne ja antakee ne lapsillenne ja lastenne lapsille muistoksi innovatiivisuudestanne kehittää Suomea ja hyvinvointia. Kukin ikäluokka hoitaa osuutensa ajallaan."

Että sillä lailla...

Henry

Käyttäjän tuomaslantto kuva
Tuomas Lantto

Tuota listaahan voisi tässä keskustelussa jatkaa vielä, vaikkapa sillä, että palataan eläkkeiden maksussakin vuoden 1962 tasoon. Silloin keskimääräinen eläke oli 8700 silloista markkaa, joka indeksillä korjattuna vastaa noin 150€:a.

Ihmiset varmaan myös lopettavat rasittamasta terveydenhoitojärjestelmää samaan vanhaan tyyliin, eli keskimäärin 65-vuotiana.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Miksi?
Suuret ikäluokat ovat taistelleet kaikki nuo edut, jotka listasin + paremmat eläkkeet. Miksi meidän pitäisi luopua niistä. Voisitte itse taistella tuon listan uudelleen. ;)

Mitä teidän ikäluokka on saannut aikaan? Seuraatte Pudotusta ja luette Seiskaa.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Varsinkin tuo talviloma on aika hupaisa saavutus. Oli pitkä metallilakko ja kaikki mediat huusivat kurkku suorana, kuinka kaikki kaatuu.
Ja kun saatiin pää auki, niin homma kelpasi porvareillekin.

Henry

Käyttäjän tuomaslantto kuva
Tuomas Lantto

Suurin syy tähän koko ongelmaan on se, että suuret ikäluokat jättivät sen yhden tärkeän asia vähän puolitiehen, eli tekivät liian laiskasti lapsia :)

Suuret ikäluokat eivät kyllä voi ottaa kunniaa tästä nykyisestä eläkejärjestelmästä, joka käytännössä luotiin jo 1950-luvun lopulla. Suuret ikäluokat voivat ottaa kyllä kiitokset, siitä että se tässä tilanteessa on vähän vaikeuksissa.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Totta tuokin. Kun kaikkea vääntämällä väännettiin 60-luvulla, oltiin vasta teinejä.
Virhe oli ehkä siinä, ettemme kiinittäneet niinkään huomiota eläkejärjestelmään 70-luvulla kun todella ajoimme asioita läpi ja vanhemmat ihmetteli meidän radikaalisuutta.
1980-luvulla kaikki sitten lössähti ja kaikenmaailman broilerit pääsivät valtaan.

Henry

Käyttäjän tuomaslantto kuva
Tuomas Lantto

Kyllä eläkejärjestelmään kiinnitettiin huomioita 70-luvulla ja sieltä juontuu kyllä yksi kaikkien aikojen kalleimista ratkaisuista, eli 1975 tavoite-eläke nostettiin 40% 60%:iin. Silloin oli jo aikapitkälle tiedossa väestön ikärakenteen muuttuminen. Täytyy kuitenkin muistaa, että ei silloin kovinkaan moni osannut ennustaa eliniän näin huomattavaa kasvua. Eläke-varathan olivat siihen aikaan vielä aika pitkälle sijoitettuna suomalaiseen elinkeinoelämään, joka kyllä tarvitsikin ne pääomat. Lisäksi sen aikaisilla inflaatiolukemilla eläkesaatavien reaaliarvonhan odotettiin pienenevän.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #44

Silloin oli pakko tehdä jotakin, koskä kansa äänesti jaloillaan ja vuorineuksetkin heräsivät todellisuuteen ja kun kymä rinki ympäröi persreiän niin oli pakko keksiä jotain ja äkkiä

Yksi oli eläke-etuuden parantaminen , toinen oli lomaltapaluuraha, moni ähti lomilla tapaamaan serkkupoikaa Ruotsiin eikä koskaan palannut

Pekka Heliste

Kyllä suuret ikäluokat lapsia tekivät, mutta valitettavasti Ruotsiin

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Nuoruudenaikaisilla kavereillani kuusi lasta Ruotsissa. Näin todella on. Itse jäin puoleen tuosta määrästä, mutta emme kaikki ihan lapsettomiksi täälläkään jääneet. Elämä on aina ollut Suomessa hiukan kovempaa kuin Ruotissa. Kovempaa se on nykyisille nuorillekin. Erot ovat suuret ja merkittävät, mutta korjautuisiko vinoutuma vielä joskus?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #63

Moni on palannutkin ja saa nyt eläkettä Ruotsistakin, koskeeko katto vain Suomessa ansaittua eläkettä vai kaikkia eläkkeitä ?

Jos katto on kaikkia eläkkeitä koskevaa niin ei kannata palata Suomeen vaan kannattaa muutta Suomesta ja nauttia eläkkeet ulkomailla ja työllsitää siellä

Minäkin saan eläkettä monesta maasta ja näyttää siltä, että Suomesat on muutettava pois, uhka eläkkeiden menytykselle alkaa olla suuri

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #66

No eipä taida olla uhkaa, jos asiasta ei edes kunnollista keskustelua synny. Mielenkiintoista sinänä tuo monen maan eläke. Miten sen mahtuisi laskelmiin muualla missä on eläkekatto? Onko sitä varten erillisiä pykäliä laissa?

Asiat eivät ole koskaan niin yksinkertaisia mille aluksi voivat näyttää. Lainsäätäjiltä tarvitaan paljon, että tulisi hyvä laki, jos vanhaa muutetaan tai uutta luodaan.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Irja ja muut:
Haluaisitteko olla mukana (netti)työryhmässä, jossa selvitetään nämä asiat ja opiskellaan aihetta yms.? Ryhmä olisi puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Asioita tarkastellaan lähtökohtana 'eläkeläisten elämä' tms.
Voi olla yhteydessä minuun:
Henry.Finland@gmail.com

Henry

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ehdotus on periaatteessa mielenkiintoinen, mutta asioihin pitää perehtyä todella paljon. Mikään junttausryhmä se ei saisi olla, vaan ajattelun ja pohdiskelun vapaus pitäisi olla. Pelkään, että näin ei kävisi. Vahvoja periaatteiden ihmisiä ei välttämättä muu kiinnosta kuin toisten saaminen omien ajatustensa taakse vai miten se menisikään?

Toimituksen poiminnat