*

ILgron11 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota.

Ilmasto ja me

Emme voi vaikuttaa säähän millään tavoin, vaikka ehkä haluaisimme. On  sopeuduttava tai etsittävä parempaa muualta, jos paikallinen ei kelpaa. Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot.  Säähavaintoja tekee jokainen tavallaan. Ilmasto on toisen tason havaintoihin perustuva ilmiö.  Sen muutoksia emme pysty aisteillamme havaitsemaan. Tietoisuus siitä ja intohimot sen osalta ovat myös aivan toisella tasolla kuin sään kohdalla.   

Ilmasto saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja. On havaittu, että  ilmasto on lämmennyt ja kylmennyt useita kertoja maailmanhistorian aikana. Aiemmin ihminen ei ole vaikuttanut ilmastoon mitenkään merkittävästi. Toisin on tänä päivänä, huomenna ja pidemmällä aikavälillä.

Kasvihuonekaasujen määrä on korkeammalla kuin koskaan ennen. Suomen päästöt asukasta kohden ovat kolminkertaiset verrattuna maailman keskiarvoon. Merkittävimmät ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista ovat hiilidioksidi ja metaani. Hiilidioksidipäästöt syntyvät pääosin energiantuotannosta, liikenteestä ja metsien hävittämisestä. Metaanipäästöjen lähteitä ovat esimerkiksi öljy- ja kaasuteollisuus, kaatopaikat ja riisinviljely.

Voisinko tehdä jotain ilmaston hyväksi?

Auton vaihdosta tuli puhetta lenkillä. Hybridiin voisi vaihtaa, mutta miksi hybridiautot ovat niin kalliita?  Ilmastoa voisi parantaa vähemmän kuluttavan ajoneuvon hankkimalla, mutta vastaan tulee rankka  verotus. Poliitikoille ilmastonparantamiseen tällaisin keinoin ei taida riittää halua. Suostuisivatko he alentamaan vaikkapa hybridiautojen veroja?

Voisimme  myös vaatia, että pääkaupunkiseudun bussit tankataan sataprosenttisella biodieselillä. Miksi näin ei jo tapahdu?

Asuntojen lämmityksen muutoksilla voisin vaikuttaa.  Menneellä viikolla yläpohjan kautta tapahtuvaa energiahävikkiä vähennettiin eristekerrosta paksuntamalla. Sisälämpötilaa voisi vielä laskea. Paljonko näillä teoilla on vaikutusta pidemmällä aikavälillä ei ole vielä tietoa. Vanhasta talosta ei ekotaloa saa, mutta muutoksin voi saada jotain hyvää aikaan.

Riisin sijasta ohraa kattilaan. Monessa suomalaisessa ruoassa on riisiä kuten nyt perinneherkussamme karjalanpiirakoissa. Kävisikö niihin ohra? Riisiä kului Suomessa henkeä kohden vuonna  2012  viisi kiloa.  Veikkaanpa että määrä on kasvussa. Eikä pitkäjyväinen riisi ole kaikkein puhtainta ravintoa.  Riisissä on Eviran mukaan arseenia. Aikuinen voi saada epäorgaanista arseenia määrän, joka ylittää turvallisena pidetyn päivittäissaannin. Riisipohjaiset lastenruuat voivat olla terveysriski.

Ilmastonmuutoksen hillintään vaikuttaa myös ruoan hävikin nollaaminen. Ostamalla vähemmän  ja käyttämällä  sen tarkkaan sen sijaan, että osa menee kaatopaikalle. Suomessa ruoan hävikki on melkoinen. Suomessa heitetään ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa eli 20–30 kiloa henkeä kohti.

Ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat ääri-ilmiöt uhkaavat terveyttä ja ihmishenkiä, infrastruktuuria sekä ekosysteemejä. Alueellisesti myös veden ja ruuan saanti hankaloituu. Sittenkö vasta olemme valmiita ilmastotekoihin?

Suomella on edellytyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen niin kaupungeissa ja maaseudulla kuin eri sektoreillakin. Jokainen voi osallistua. Ei tarvitse odottaa isoja  ilmastotekoja yrityksiltä ja kunnilta.

Ilmastonmuutos etenee kiihtyvästi seuraavat 50 vuotta, ja omilla toimilla ja mahdollisilla päästörajoituksilla voidaan vaikuttaa 2060-luvun ilmastoon. Muutos on valloilleen päästyään uhka ihmiskunnalle satojen vuosien ajan. Sen torjuminen on järkiteko.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi 2. marraskuuta päätöksentekijöille suunnatun synteesin viidennestä arviointiraportistaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Suomessa ilmastonmuutosta estetään ideologisella poliittisella ohjauksella. On päätetty vauhdittaa tuulivoiman rakentamista säätämällä markkinaehtoinen takuuhinta tuulivoimalla tuotettuun sähköön = syöttötariffi. Tätä tekopyhää kaksinaismoraalia on noudattanut saksalainen sähköntuotanto ja Saksan fossiilisten polttoaineiden päästö nousi 5,5 prosenttia 843 miljoonaan tonniin neljän vuoden seurannassa v. 2013, BP:n tiedot osoittavat. Maailman hiilen kulutus on noin 6 miljardia tonnia vuodessa ja sen kulutus kasvaa. Tuuli- ja aurinkovoimalat tuottavat ajoittaista sekundasähköä verkkoon jonka muut sähköntuotantomuodot tuki/säätö voimalla korjaa verkkoon sopivaksi.
Rahaa on kulutettu satoja miljardeja tuki politiikassa, Saksassa on varaa mutta Suomessa ei olisi euroakaan varaa tuhlata kannattamattomiin kokeiluihin.
Pilottihanke Suomessa on valmiina ja epäonnistui, nyt pitäisi pysäyttää kaikki muut hankkeet ja selvittää Porin Peittoon tilanne perusteellisesti. Siellä pystytettiin maailman ensimmäiset 4,5 MW:n tehoiset 12 kpl:n tuulivoimala rypäs niin että jäi n.100 asuntoa kilometrin säteen sisälle. Melu on kestämätöntä ja tuulivoimalat pyörivät "jarru päällä" alhaisella melu moodilla.
Selvitystyötä ei haluta tehdä koska se haittaa meneillään olevia uusien samanlaisten projektien läpimenoa. Tällä menettelyllä aiheutetaan valtavia tappioita yhteiskunnalle ja tuulivoimaloiden naapureille.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen
Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Suomen tuuliolosuhteista ei pienillä tuulimyllyillä saada ajoittaisista tuulenpuuskista tehoa tarpeeksi ja nyt tänne tuodaan jo 4,5 ja 5 MW:n tehoisia ja yli 200m korkeuteen yltäviä prototyyppejä kokeiltavaksi, kun ylhäällä tuulee voimakkaammin. Yöaikaan kun maanpinta jäähtyy ja ylhäältä propellin siivet lähettävät melu ääniaallot liikkeelle ja ääni etenee alakerroksissa parhaiten niin syntyy ne pahat jaksolliset muuttuvat matalataajuiset nukkumisen estävät ääniaallot jotka tunkeutuu rakenteiden läpi tehokkaasti. Porissa Peittoo on hyvä esimerkki näistä häiritsevistä äänistä 12 kpl 4,5 MW:n tuulivoimalaa ja asunnot alle kilometrin päässä, lähimmät alle 500m.
Ilmastonmuutokseen tuulivoimalat on lumelääke, yhtään tuulivoimalaa ei pystytetä muuten kuin Pekkarisen syöttötariffi koplauksen takia, takuuhinta jonka valtio takaa tuulisähköstä. Tästä lumelääkkeestä yhteiskunta maksaa 12 vuotta n.200-280 miljoonaa euroa vuosittain tukirahaa. Tuulivoimalat on terveys- ja ympäristöhaitta.
Sähköntuotannossa ei tuulisähköstä ole mitään apua, kun sen saatavuutta ei voida etukäteen ennustaa ja tuki/säätö tuotantomuodot korjaavat verkkoon tulevat tuulisähköpiikit sopivaksi. Eli tarvitaan kuitenkin samantehoinen toinen voimala vaikka tuulivoimaloita rakennettaisiin tuhansia, vrt. Saksan tuotantomuodot: hiilivoimaloita rakennetaan lisää ja lisää mitä enemmän tuulivoimaa yritetään hyödyntää, siitä ne satojen miljardien tappiot syntyy, eikä ilmastoa saada puhtaammaksi vaan päinvastoin käy, päästöt kasvaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #5

Espanjassa on nähty aurinkoenergialla olevan hyötyjä. Espanja tuo 90 % fossiilisista energialähteistä. Niinpä Espanjassa alkoi massiivinen aurinkopaneelien käyttöönoton tukien sitä ja siitähän syntyi fiasko. KWH kohti tukea maksettiin 47 senttiä. Jokainen halusi päästä osingoille- eikä valtiolla ollut siihen varaa.
Näin meilläkin Pekkarisen toimin tuli tuulienergian tuottajille maksuautomaatti, joka on kansalaisille kallis. Pekkarisen sukulainen hyötyy ja me kitisemme. Ei tunnu oikealle ja kovinkaan hyvälle harkinnalle poliitikolta. Lehmäkaupat eivät edistä mitään.
Espanjassa on asennettu myös tuulimyllyjä (50 000). Tuottavat paremmin energiaa kuin aurinkopaneelit.
Kaikkien tällaisten tulevaisuuteen tähtäävien projektien onnistuminen vaatii nykyistä paljon parempaa suunnittelua ja harkintaa, eikä pelkkää rahojen jakoa niille, jotka lähtevät kokeilemaan uutta.
http://energyskeptic.com/2013/tilting-at-windmills...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #7

Espanjasta Gamesa ilmoittaa, että Suomeen on kaupattu jo lähes 200 kpl Gamesa 4,5 ja 5 MW:n tuulivoimalaa.

Suomalaisia käytetään siis prototyypin testauksessa koekaniineina. Ja hallitus ja kuntapäättäjät huutavat bravo ja riutuva kansa parkuu sairaana ja omaisuutensa menettäneenä pimeään.. - ei maaseudun yksittäiset ihmiset osaa/ehdi millään saamaan riittävästi tietoa/taitoa miten pystyy vastustamaan lahjottuja ja korruptoituneita päättäjiä/johtajien suunnitelmia. Kun ilmoitus kaavasta tulee aikaa on 30 päivää valituksille, heillä on valmiiksi tehdyt monisatasivuiset selvitykset joissa sanotaan ettei mitään haittoja tulisi ja jonka pohjalta ne rakentamispäätökset tehdään. Mutta sudeksi on mennyt eikä mitään voi, sen näkee Porissa Peittoon "tuulivoimapuistossa". Maanvuokrasopimukset on salaisia, voimalaitosten valvomot on ulkomailla, esim. Honkajoen (Fadeerin) tuulivoimapuiston valvomo on Hampurissa? tuotanto tietoja ei tule kuin jälkikäteen, onko todellisia vai ei? on epäilyksiä esim. viime tammikuussa ei muualta sähköä tullut kuin Honkajoen voimalaitoksesta pakkasjaksona.

Eikö näitä lahjottuja terroripäättäjiä muka saada millään kuriin? Tuulivoimalat on uhka rauhallisessa maalaismaisemassa niin ihmisille kuin eläimillekin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013032916780974_u...

Vaihtoehtoja on mutta ei poliittista tukea ole kuin tuulivoimalla. Muitakin kuin ydinvoima joka on loppujen lopuksi ainoa ns. vihreä energiantuotantomuoto.

Biomassan kasvattaminen on erittäin nopeasti tehoava keino maapallon hiilidioksidiongelmiin.

Näin sanovat metsäasiantuntijat Pekka Kauppi ja Hannes Mäntyranta juuri ilmestyneessä kirjassaan ”Hakata vai säästää”.

http://www.tekniikkatalous.fi/metsa/venajalla%20ja...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #9

Kiitos tutkimpa huomenna huo linkit.

Sinisilmäisiä taidamme olla sillä Espanjahan on ongelmissa ja siirtää niitä muualle.
Mitenkähän tämän kanssa pärjäämme ja minkälaisia lukuja eri energiamuodoista, joita otetaan käyttöön, saadaan:
EROI = Energy returned to society / Energy invested to get that energy

Olisipa kiva tietää.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #10

Tuulivoimaa Ilmasto- ja energia ohjelmassa haaveillaan 20TWh ja pelkästään tästä valtion pitäisi maksaa syöttötariffeja pyöreästi miljardi vuodessa. Mistä se otetaan? Vihreiden nykyisen vaihtoehdon ekologiset ongelmat ovat ilmeisiä, kustannukset kamalia ja ilmastohyödyt suurelta osin kuvitteellisia. Jäljelle jää sisällyksetön retoriikka halonhakkuun uutuudesta ja kestävyydestä jota ylläpidetään refleksinomaisen ydinvoiman vastustuksen rationalisoimiseksi.

https://passiiviidentiteetti.wordpress.com/categor...

Tässä nyt pikainen vertailu siitä kuinka suuren kontribuution saksalainen tuuli- ja aurinkosähkö antaa ilmastoponnisteluihin verrattuna esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen.

Väkiluku (miljoonaa)
Saksa 80.6 Suomi 5,5
PV (TWh) 31.4 –
Tuuli (TWh) 53.3 –
Fennovoima (TWh) – 9.5
Kaikki Saksaan rakennettu tuuli- ja aurinkosähkö siis tuottaa noin 1050 kWh sähköä per asukas vuodessa ja noin 23 MWh per asukas elinikänsä aikana. Fennovoima tuottaisi 1700 kWh per asukas ja elinikänsä aikana 100 MWh per asukas.

Vuositasolla Fennovoiman kontribuutio dekarbonisaatioon olisi 60% korkeampi kuin kaiken saksalaisen tuuli- ja aurinkosähkön ja eliniän yli lasketaessa sillä vältettäisiin yli 4 kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä. Tämä siis yhdestä ydinvoimaprojektista.

http://www.ilmastofoorumi.fi/tag/energia/

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #9

Suomen sähköntuotanto oli HS:n mukaan vuonna 2012 yhteensä 67,7 TWh, siitä tuotettiin ydinvoimalla 32,7 %, maakasulla 9,4 , kivihiilellä 10,4, turpeella 5,1 ja öljyllä 0,4 % = kaikkiaan energiasta näillä tavoilla 68 prosenttia ja muilla keinoin siis eri uusiutuvilla 42 prosenttia.

Uusiautuvien osuudet olivat vesivoima 24,6%, biomassa 15,5% , jäte 1,2 ja tuulivoima 0,7%.

Heitämmekö siis tuulimyllyihin tuulen mukana rahat hukkaan tukemalla vielä sellaista voimakkaasti verovaroin. Eikö kannattaisi katsoa mihin rahat laitetaan ja mistä saadaan eniten energiaa edullisimmin ja vähiten saastuttavasti irti?

Nuo luvut ovat minusta hyvin valaisevia.
Alkuperäiset tiedot löytyvät täältä : http://www.hs.fi/ulkomaat/a1390545745297

Asumiseen, eli asuinrakennusten lämmitykseen ja kotitalouslaitteisiin, kului energiaa 66 682 gigawattituntia (GWh) vuonna 2012. Kulutus kasvoi edellisestä vuodesta yhdeksän prosenttia. Lämmitysenergian kulutus kasvoi 11 prosenttia, mutta kotitalouslaitteiden energiankulutus laski kaksi prosenttia. Asuinrakennusten lämmityksen yleisin energialähde vuonna 2012 oli kaukolämpö, jonka kulutus kasvoi kymmenen prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen asumisen energiankulutus -tilastoon.
http://tilastokeskus.fi/til/asen/index.html

EU:n julkaisemien tavoitteiden mukaan uusiutuvien energiamuotojen osuus pitäisi olla EU:ssa 27 prosenttia vuonna 2030.

Nuo aiemmin esitetyt luvut eivät ole kokonainen kuva. Paljonko energiaa ostetaan muualta eli energiariippuvaisuus ja sen vähentäminen.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #13

Energiateollisuuteen ei sovi ideologinen poliittinen ohjaus, se aiheuttaa enemmään haittaa kuin hyötyjä myös ilmastonsuojeluun.
Vanhentuneiden vesiturbiinien uusiminen tehokkaimmiksi tuo helposti pitkäaikaisen ja toimivan sähkön määrän lisäyksen joka olisi ihan eri luokkaa kuin tuo 0,7% tuulivoiman lisäys. Biovoimalat nousee pikkuhiljaa esiin ja tuottavat edullista sähköä.
Tämä Pekkarisen vauhditus tariffi syöttää rahaa pois suomalaisen innovaation kehityksestä Espanjaan, ym, ulos Suomesta muutaman miljardin.. - ei meillä ole varaa tehdä tämänkaltaisia karhunpalveluksia omaan talouteen.
Ilmastonsuojelussa tuulivoima kääntyy lopulta saastuttajaksi EU:n alueella, Suomessa tuki/säätövoima on vesivoima joka kärsii nahoissaan tappiot tuotannon vaihteluista.
Pekkarinen teki virheen jota hän ei ikinä pysty myöntämään. "Markkinaehtoinen" olisi riittänyt kehittämään myös energiateollisuuden uusiutuvan energian käytössä.
Takuuhinta tuulivoimalle oli myrkky eikä mikään lääke ilmastonsuojelu taudissa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #15

Tyhmiäkään päätöksiä ei line mahdollista perua kuten tuon tuulivoiman tukemiseen käytettävät rahat valtiolta.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #16

Pakko ne tuet on lopettaa, ei rahat riitä.

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Miksi ilmastonmuutokseen pitäisi yrittää vaikuttaa? Kyseessähän on luonnollinen jatkuva ilmaston vaihtelu, jota on aina ollut ja tulee olemaan. Etenkään pieni ilmaston lämpeneminen ei täällä Pohjolassa lainkaan haittaisi, vaan olisi kaikille hyödyksi.

Mitä tulee IPCC:n ja muiden alarmistien touhuun, niin kannattaisi seurata rahavirtojen kulkua. Al Gore ja kumppanit ovat tehneet miljardinsa pelottelemalla maailmanlopulla, ja moni Suomessakin on luonut uransa ja tehnyt sievoisen omaisuuden touhuamalla mukana tässä uskontokunnassa.

Uskonnostahan siinä on kysymys, sillä mitään tieteellistä näyttöähän ei ole maapalloa tai ihmiskuntaa uhkaavasta ilmastonmuutoksesta. On ainoastaan poliitikkojen vetämä IPCC ja sen tietokonemallinnukset ilmastonmuutoksesta pohjautuen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuun, ja toki uskontokunnan itsensä vertaisarvioima "tieteellinen" kirjallisuus.

Mallinnukset itsessään, jotka eivät ole pystyneet ennakoimaan mitattua lämpötilan kehitystä, ovat mitä parhain tieteellinen osoitus siitä, että uskonnon peruslähtöolettama on virheellinen. Nyt on jo n. 18 vuotta kulunut ilman keskilämpötilan nousua, vaikka hiilidioksidipitoisuus on tasaisesti kasvanut. Viime vuosikymmenten pienen lämpötilannousutrendin pohjalta ei todellakaan ole mitään syytä huoleen eikä aihetta pelätä ilmastokatastrofia!

Sen toki oikean luonnontieteen edustajat, esim. fyysikot, tietävät ja ovat tasan tarkkaan sanoneet. Tässä hiljan esim. prof. Jyrki Kauppinen
https://www.youtube.com/watch?feature=player_embed...

Toivottavasti valtamediat jossakin vaiheessa alkavat herätä. Senkin takia IPCC:llä on tulenpalava kiire, kun heidän virheensä ja valheensa uhkaavavat paljastua kaikelle kansalle ja viimein jopa poliitikoille. Veronmaksajien rahoja, hävitettyjä tehtaita ja työpaikkoja ei valitettavasti saada takaisin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Yhdeksän kymmenestä kuumimmasta vuodesta on sattunut 2000-luvulle. Ilman hiilidioksiditasot ovat korkeimmillaan 650 000 vuoteen. Eivätkö nämä paljasta jotain tärkeää ilmastosta?
http://climate.nasa.gov/

Mielestäsi kai voimme jatkaa eloamme mielemme mukaan. Helppoa lie, mutta kauanko?

Tutkijat voivat olla toiset puolesta ja toiset vastaan, kun ilmstonmuutoksesta puhutaan. Oikeassa olemisen iloa on vaikea tällä saralla ansaita. Yksi pääskynen ei myöskään kesää tee.

Tapani Lahnakoski

Irja voi jatkaa ilmaston pelastamista miten haluaa. Meillä muilla ei ole siihen kykyjä.

Jos Irja kuitenkin sattuisi onnistumaan tipauttamaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden esiteolliselle tasolle, mikä lienee tavoite, niin miten hän diktaattorina ruokkisi kasvavan ihmispopulaation ja muunkin luonnon? Nytkin tekee tiukkaa, vaikka viljasadot ovat kasvaneet reilusti nousseen hiilidioksidipitoisuuden myötä.

Lämpimämmässä ilmastossa luonto on aina kukoistanut ja saamme nauttia siitä vieläkin mm. öljyn ja kivihiilen muodossa. Tämän lämpökauden kylmimmät ajat olivat 1600 - 1700 luvuilla, jolloin suomalaisista kuoli kylmyyteen ja tauteihin yli puolet. Pelkällä biovoimalla tulisi sama kohtalo. Sekö on tavoitteesi?

Energia tulee olemaan muutaman vuosikymmenen tähtäyksellä pieni ongelma. Erilaisista ravinteista on jo pulaa. Varsinkin, jos öljyperäiset lannoitteet pitää kieltää ilmaston "pelastamiseksi".

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Toki lannoitteiden ja pestisidienkin valmistuksessa tarvitaan energiaa, mutta mistä se otetaan. Ei sen tarvitse tulla öljypohjaisista tuotteista. Tuulimyllyt ja aurinkopaneelit voivat olla tässäkin prosessissa mukana.
Ja jos lannoitteista tulee puutetta niin luovutaan ensimmäiseksi lannoitesyöpöistä golfkentistä ja nurmikoista, joita pidetään yllä runsaalla lannoituksella. Käytetään nuo aineet ruoan tuotantoon. Lisää lampaita ja muita lannoitteita tuottavia ja luovutaanpa vesivessoista ja kehitetään käymälöitä. joista voi hyötyä kasvien viljelykin.

http://www.forbes.com/sites/timworstall/2012/04/07...

On täällä ennenkin pärjätty luonnollisemmin. Kehittämällä teknologiaa oikeaan suuntaan voidaan tehdä paljon parannuksia nykyiseen nähden.

Suuret näkävuodet tulivat isoäitini kautta kovinkin usein esille.

Tapani Lahnakoski

Voi Irja parka, kun olet hukassa. Ennenkin on pärjätty ja kuoltu luonnollisemmin.

Kun selvästi olet pihalla kaikista asioista mistä kirjoitat, voin golffarina kertoa sinulle, että kenttiä "lannoitetaan" vain sirottelemalla sinne hiekkaa. Suosittelen tätä lajia myös sinulle, kun se sopii erittäin hyvin meille vähän vanhemmille liikuntamuodoksi. Anteeksi, jos kuvastasi päättelin, että olet jo yli nelikymppinen. Itse olen jo yli kuusikymppinen, mutta golf on pitänyt kuntoni ikääni nähden varsin hyvänä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #11

Golf on melkoisen yksipuolinen harrastus. Suosittelen monipuolisempaa liikuntaa. Golf on joillekin melkein uskonto ja fanaattisuuteen saakka viety harrastus.
Monipuolisempi liikunnan harrastaminen on hyödyllisempään. Puutarhan hoitokin on hyötyliikuntaa. Eilen tulppaanisipuleita istutettuani totesin taas tuottavani iloa monille kevään kynnykselle. Ei tarvitse aina ajatella vain itseään vaan voi vaikuttaa moniin muihinkin ja silti liikkua hyödyllisesti.

Jos vielä luulee tietävänsä kaiken vaikkapa energia-asioista ei henkilö vaikuta kovin uskottavalle siinäkään asiassa.
Täällä hiukan vielä keinolannoitteista sinulle, joka tietoa niistä tarvitset:
http://www.growingsolutions.com/home/gs2/page_123
http://www.turfprousa.com/health_effects_of_synthe...
http://homeguides.sfgate.com/fertilizers-pollutant...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset