*

ILgron11 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota.

Geenitestiin vaiko ei

  • Omat kromosomit, kuva 1970-luvulta.
    Omat kromosomit, kuva 1970-luvulta.

Se minkälaiset perintötekijät on saanut kiinnostaa.  Tarjolla verkossa on ollut vuosia maksullisia testejä, joilla on voinut selvittää perintötekijänsä tai sukulaisuussuhteensa ja löytää juurensa vaikkapa Afrikasta asti.  Mitä muuta perimän selvittäminen voikaa merkitä?

Verenluovuttajille on viime päivinä tarjottu  geenitestiä. Sen tuloksena saisi tietoa onko  sydän- ja verisuonitaudeille altistavia tekijöitä. Tieto antaisi mahdollisuuden varautua paremmin elämisen eväin. Meille  tarjotaan jo testejä myös muunlaisten tautien selvittämiseen, siksi  olisi syytä käydä laaja ja syvällinen keskustelu testien merkityksestä ja käyttötarkoituksista. Myös tulosten tallennus ja käyttöoikeudet olisi puitava läpi.

Testein  annetaan oikeus  ihmisen tärkeimpään omaisuuteen perintötekijöihin, joista  tiedetään toistaiseksi kovin vähän. Mitä kaikkea tutkimus tulevaisuudessa pystyy paljastamaan, jää vain arvailujen varaan.    

Näen, että tietoja perintötekijöistä voidaan käyttää hyväksi niin hyvässä kuin pahassakin. Onko henkilön  perintötekijöiden avaamisen ja geenikartan hyväksikäytön periaatteista ja käyttötarkoituksista tehty sopimuksia? Miten hyvin ne vastaavat tulevaisuuden käyttötarkoituksiin? Mihin saadut tiedot tallennetaan? Kenelle tai mille organisaatiolle  oikeus käyttää  tietoja kuuluu ?   Onko valtion taholta tehty geenipankista päätöksiä? Onko joku jo nyt ottamassa oikeudet tietojen säilyttämiseen? Entä tietojen lähettäminen ulkomaisiin geenipankkeihin, onko siihen olemassa virallista kantaa?

Olen rohkeasti ja uteliaisuuttani  antanut oikeudet lähettää DNA:ni Yhdysvaltojen terveysviraston perimän tutkimuslaitoksen (NHGRI) sekvenssilaboratorioon yksityiskohtaiseen analyysiin.  Annoin luvan, että avatut perintötekijätietoni voi lähettää ilman henkilötietojani ja tallentaa amerikkalaiseen terveysviraston tietopankkiin. Terveysviraston tietokantaa voivat käyttää vain tutkijat.

Sittemmin on herännyt ajatus:  mitä jos haluaisin tietää enemmän sukulaisuus suhteistani ja lähettäisin näytteen sen selvitystä varten henkilötietoineni tutkittavaksi.  Voisiko joku onnistua yhdistämään nämä kahdella eri taholla kerätyt  tiedot. Mitä silloin  paljastuisi? Mitä se voisi merkitä? Toki yksi yksittäinen ihminen ei merkinne paljoa, mutta entä jos koko laaja sukuni, jo pitkältä ajalta on kantanut vakavaa  sairautta aiheuttavia geenejä piilevänä? Voisiko tiedon paljastuminen merkitä  huomattavaa riskiä isolle joukolle ihmisiä? Voisiko se vaikuttaa tuleviin sukupolviin?  Olisiko heidän tulevaisuutensa näin  leimattu? 

Suomessa ei tietääkseni  ole sovittu valtakunnallisesta geenipankista. Onko veripalvelulla tai THL :lla oikeus tai tarvetta pitää omaa geenipankkia? Mihin tietoja  tulevaisuudessa käytetään? Onko lääkefirmoilla oikeus saada tietoja käyttöönsä? Voivatko tietojen haltiat myydä  tietoja? Mikä on tietojen käytön tulevaisuus? Mitä geenikartat voivat merkitä eri tahoille? Voiko työnantajat, eläkevakuuttajat, vakuuttaja ja muut tahot jonain päivänä saada  tietoja käyttöönsä?

Omien geenien testaaminen kiinnostaa. Sukututkimusta varten seurataan  Y-kromosomin DNA:ta (isälinja), mitokondriaalista DNA:ta (äitilinja). Koko DNA:n voi testauttaa jo useammassakin paikassa.  Moni on sen jo teettänytkin.  Oma tarkoitusperä on toteutunut, mutta mihin kaikkialle tiedot leviävät? Minne sukututkimuksen tiedot tallentuvat ja kenelle meni oikeus käyttää niitä?

http://yle.fi/uutiset/joukko_verenluovuttajia_voi_osallistua_pian_geenit...

Hyvinvointia ja elämänlaatua

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Mitokondriaalinen DNA on aika erilainen asia kun tuman oikea Y-kromosomi. (sinun omat kromosomit tuskin sisältävät Y-kromosomia, ellei näytteet labrassa ole sekoittuneet).

mtDNA lähinnä mahdollista sen seuraaminen, että millä frekvenssillä mutaatioita on tapahtunut perimässä, sukupolvelta toiselle. Sen sijaan Y-kromosomin sekvensointi varmaan voi paljastaa joitakin perinnöllistä sairauksia. Aika alkuvaiheessa kuitenkin näyttää olevan sairauksien paljastuminen varmuudella, ihmisen kromosomeista. Poikkeava kromosomimäärä aina kuitenkin kertoo että jokin on, usein, vakavasti pielessä.

Sinun kromosomikuva näyttää miten vaikeata on saada hyvä kuva ihmisen kromosomeista. Tästä johtuu että ihmisen ruumiin solujen kromosomien määrä laskettiin
väärin aina vuoteen 1956 saakka. Luku 48 oli siis virheellinen ja nykyinen oikea arvo 46. Tämä on se tieto joka perusopetuksessa mainitaan.

Monelle on siten vaikeata ymmärtää, että on olemassa 24 eri typpistä kromosomia, jotka siirtävät geneettistä informaatiota. Koska kromosomi (DNA) on kaksoiskierteisen, tämä kaksoiskierre avataan luettaessa informaatiota. Geneettistä informaatiota sisältyy täten 48 DNA:n puolikkaaseen. Tästä olemme monasti aikaisemmin keskustelleet. Olemmeko nyt samaa mieltä?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Anteeksi, että en heti ehtinyt mukaan. On hiukan kiirettä. Totta on tuo 24 kappaletta erityyppistä DNA:ta 22 peruskoromosomia ja sukupuolikromosomit X ja Y. Näinhän se on. Myönnän sen.

Sairauksia aiheuttavia geenejä on useissa kromosomeissa. Pintaa on vasta tuo kromosomilukumäärän muutos. Kaikki lukumäärämuutoksetkaan eivät ole ihmisen elämän kannalta "pahoja".

Ihmisen kromosomeissa tapahtuu myös ikääntymisen kautta muutoksia. DNA:ta katoaa. Siinä yksi tutkimuksen kohde tänä päivänä. Mihin se johtaa ja mitä aiheuttaa? Puhutaan myös telomeerien mpituuden vähenemisestä. Syytä telomeerien piituuden vaikutuksista mielenterveyden häiriöihin tutkitaan.

Helsingin yliopistossa on menossa mielenkiintoisia tutkimuksia, joita kannattaa seurata. Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen laitos täytti viime vuoden lopulla 90-vuotta. Laitos on ollut perinnöllisyystieteen alalla erittäin edistyksellinen ja on sitä yhä.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Olen vihdoin samaa mieltä.

Ihmisen vanheneminen johtuu todennäköisesti juuri siitä syystä mitä mainitsit. Telomeerien pituuden pieneneminen iän myötä on ehkä tärkein syy vanhenemiseen.
Kromosomien sisään rakennettu korjausmekanismi heikkenee, mistä syystä ruumiin rappeutuvat prosessit tapahtuvat nopeimmin kun uudistuminen. Tästä voi olla vain yksi seuraus, ellei jokin muu asia aiheuta ruumiin kuolemaa sitä ennen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Jokainen ihminen kantaa kromosomistossaan keskimäärin ainakin 9:ää letaaligeeniä (homotsygoottisena tappavaa). Mutta niiden vaikutus tulee esiin vasta jos saa isältä ja äidiltä saman virheellisen alleelin eli geenimuunnoksen. Tässä jo osoitus, että vastinpareissakin on erot. Sama haitallinen alleeli esimerkiksi sattuu harvemmin molemmilta jälkeläiselle.

Niin hyvät kuin heikotkin geenimuunnokset joutuvat vallitsevissa olosuhteissa testattaviksi. Olemme kaikki "evoluution koekappaleita". Kirjoittaa ystäväni face bookissa.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Moni puheenvuoron lukija olisi varmaan arvostanut sitä, että selvästi esität kantaasi minun kysymyksen.

Tietenkin voi muuten keskustella mistä haluaa, genetiikka-aiheesta. Mutta aivan nämä perustavaa laatua olevat asiat pitäisi olla varmuudella todetulla pohjalla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Sen verran vielä sanoisin noista kromosomeista, että kyllä ne isältä ja äidiltä perityt kromosomiparin puoliskotkin ovat erilaisia. Siis kaikkiaan jokaisella ihmisllä on 46 erilasta kromosomia. Toki vastinparit monella tavalla muistuttavat toisiaan, mutta samanlaisiksi niitä ei voi kutsua. Miehellä X ja Y vastinparia vähemmän ehkä kuin naisella XX. Mutta X:n toinen puolikas on isältä ja toinen äidiltä. Siitähän voidaan sitten taitta peistä ja halkoa hiuksia ja kaivella vanhoja kirjoituksia ja uusinta tutkimustakin.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Kaikki ihmisen 24 eri kromosomia ovat pituudelta ja tyypiltä hyvin lähellä identtisiä. Vähemmän kun yksi paikka tuhannesta arvioidaan eroavan yksilöltä toiseen, ja se ei näy kromosomin pituudessa juuri lankaan! 24 eri kromosomien pituudet sen sijaan vaihtelevat huomattavasti. Samanlaisiksi, tyypin perusteella, niitä selvästi voi kutsua.

Joittenkin tutkijoitten mukaan D3-vitamiini, josta oli puhetta edellisenä puheenvuorossani, voi hidastaa kromosomien vanhenemista.

Tällainen lause esiintyy U-tekstissä:
(852.4) 76:5.5 "...fyysinen mekanisminsa yksinkertaisesti kului loppuun; hajoamisprosessi sai vähitellen voiton uusiutumisprosessista,..."

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola

Erittäin mielenkiintoinen puheenaihe; täytyy yrittää, jos vaikka saisi/ehtisi/jaksaisi jotain aiheeseen liittyvää kommentoida jossain vaiheessa.

Nopeana kommenttina kuitenkin seuraavaa:

Asiasta jotain myös oikeasti (lue: koulutuksen kautta) tietävänä todettakoon, että minun silmiini tuo Tallqvistin kommentti tähän ketjuun (kommentti #1) näyttäytyy hieman erikoisena; en ole aivan varma, että mitä Tallqvist oikein pyrkii kommentillaan tosiasiallisesti sanomaan. Tallqvistin kommentissa ihmetystä herättivät ainakin seuraavat kohdat:

1) "Mitokondriaalinen DNA on aika erilainen asia kun tuman oikea Y-kromosomi. (sinun omat kromosomit tuskin sisältävät Y-kromosomia, ellei näytteet labrassa ole sekoittuneet)."

Minun nähdäkseni Laamanen ei kyllä väittänytkään (eikä todellakaan millään tavoin antanut edes ymmärtää!), että mtDNA & Y-kromosomi olisivat jotenkin sama asia. Laamanen totesi ainoastaan, että äitilinjaa seurataan mitokondriaalisen DNA:n kautta ja isälinjaa Y-kromosomin kautta - ja näinhän asia juurikin on, Laamasen kirjoitus on tältä osin täysin totta. Ergo: en ymmärrä, mikä Laamasen puheenvuorossa oikein oli Tallqvistin mielestä ongelmana.

2) "Monelle on siten vaikeata ymmärtää, että on olemassa 24 eri typpistä kromosomia, jotka siirtävät geneettistä informaatiota. Koska kromosomi (DNA) on kaksoiskierteisen, tämä kaksoiskierre avataan luettaessa informaatiota. Geneettistä informaatiota sisältyy täten 48 DNA:n puolikkaaseen."

Kyllä, ihmisen perimään kuuluu 24 eri tyyppistä kromosomia, mutta

a) yleensä tapana on sanoa, että ihmisen kromosomisto koostuu 23 kromosomiparista (diploidinen kromosomisto l. tyyppiä 2n oleva kromosomisto, ihmisellä n = 23). Niitä _erityyppisiä_ kromosomeja on se 24 ainostaan miehillä, naisilla _erityyppisiä_ kromosomeja on 23 - tämä siis selvennyksenä niille lukijoille, jotka eivät asiasta tiedä; Tallqvistin kommentti oli tältä osin melko epäselvä/potentiaalisti harhaanjohtava.

b) yo. a-kohdasta seuraa luonnollisesti, että geneettistä informaatiota sisältyy kullakin ihmisyksilöllä (sukupuolesta riippumatta) 46:een kromosomiin -> jos kunkin kromosomin DNA-kaksoiskierre avataan, saadaan 2 * 46 = 92 DNA-juostetta - ei siis 48, kuten Tallqvist jostain (minulle) käsittämättömästä syystä väittää.

Se, että miten (kummasta juosteesta) sitä geneettistä informaatiota luetaan, onkin sitten toinen tarina; en mene tässä siihen.

(DNA-juoste = DNA:n puolikas; yleensä kuitenkin tapana on puhua juosteista, ei puolikkaista. Tämä myös Tallqvistille tiedoksi.)

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Näillä keskusteluilla on taipumus monimutkaistua niin että lukija ei enää pysty seuraamaan asiaa.

Kokeile etsiä montako kirjoitusta esiintyy netissä, jossa puhutaan 24 erilaista kromosomeista ihmisellä. Suurin syy lienee, että miehen ja naisen genotyyppi on erilainen, ja tätä tosiasiaa ei haluta kaikkien ymmärtävän. U-tekstissä asia on esitetty oikein 1930 luvulla, ja tästä on riidelty kymmeniä vuosia. Tämä oli motiivini kirjoittaa sen, minkä kirjoiti.

mtDNA:sta ja Y-kromosomista puhuin, koska Irja mainitsi vain näitä aloitusvuorossaan.

Ilmaisu "juoste" ei ole aivan vakiintunut suomen kielessä. Englannin kielinen sana on "strand" ja sitä ole selvyyden vuoksi monasti aikaisemmin käyttänyt. DNA kostuu kahdesta DNA-puolikkaaasta, tai kahdesta "strand" molekyylistä.

Niin sanotussa "splicing" ilmiössä, proteiini voidaan rakentaa useasta "strand" pätkästä, joka sijaitsee DNA:n molemmin puolin. Täten on tärkeätä huomata, että perinnöllisyys sisältyy molempiin DNA molekyylin puoliskoihin.

Silloin kun puhumme yksitäisetä kromosomista, joita ihmisellä on 24 eri typpiä, taksoitamme 48 eri perinnöllistä informaatiota siirtävää molekyyliä nimeltä "strand". Luku 92 liittyy kaksinkertaiseen kromosomimäärään yksittäisessä somaattisessa soluissa; onko tämä nyt selvää?

Käyttäjän AnnaA kuva
Anna Ahola

"Näillä keskusteluilla on taipumus monimutkaistua niin että lukija ei enää pysty seuraamaan asiaa."

En tiedä, mihin tällä viittaat; ilmeisesti kyseessä on henkilökohtainen tuntemuksesi? Ainakaan minulla ei ymmärtääkseni ole ollut mitään erityisiä vaikeuksia itse asiaa seurata, enkä ole kokenut keskustelua millään tavoin monimutkaiseksi - ja muista lukijoistahan emme (edelleen minun ymmärrykseni mukaan) voi edes tietää, koska kukaan ei meidän ja Laamasen lisäksi ole aihetta kommentoinut.

"Kokeile etsiä montako kirjoitusta esiintyy netissä, jossa puhutaan 24 erilaista kromosomeista ihmisellä. Suurin syy lienee, että miehen ja naisen genotyyppi on erilainen, ja tätä tosiasiaa ei haluta kaikkien ymmärtävän. [...]"

1) Miksi minun pitäisi tuota asiaa netistä etsiä? Minähän jo totesin, että niitä erityyppisiä kromoseja on ihmisellä 24 (ks. kommenttini yllä).

2) Ei haluta kaikkien ymmärtävän? Mitä ihmettä oikein tarkoitat tällä? Miten niin ei _haluta_ kaikkien ymmärtävän? Kyseessähän on tieto, joka löytyy ihan peruskoulun/lukion oppikirjoista -> ei siis lienee mikään kovin suuri salaisuus. (Eri asia sitten on, että kuinka moni asian on ymmärtänyt oikein, mutta kyllä kaiken järjen mukaan tuo puheena oleva tieto (24 erityyppistä kromosomia) pitäisi olla hallussaan jokaisella peruskoulun oppimäärästä suoriutuneella.)

"Ilmaisu "juoste" ei ole aivan vakiintunut suomen kielessä. Englannin kielinen sana on "strand" ja sitä ole selvyyden vuoksi monasti aikaisemmin käyttänyt. DNA kostuu kahdesta DNA-puolikkaaasta, tai kahdesta "strand" molekyylistä."

Ei ole vakiintunut? Anteeksi vain, mutta tuo on jo aivan totaalista puppua; kyllä se ´juoste´ on ollut täysin vakiintunut ilmaisu sekä akateemisessa maailmassa että peruskoulun & lukion oppikirjoissa ja opetuksessa jo ainakin 90-luvun puolelta lähtien, eli ts. _vähintään_ 15 vuotta (ellei enemmänkin). Itse - vuonna 1982 syntyneenä - en ole koko koulu-urani aikana (tai koko elämäni aikana, sen puoleen) kuullutkaan mitään muuta suomenkielistä ilmaisua ko. asialle.

Kyllä, englanniksi termi on ´(DNA) strand´, mutta tuo lienee hieman irrelevanttia tämän keskustelun kannalta?

"Niin sanotussa "splicing" ilmiössä, proteiini voidaan rakentaa useasta "strand" pätkästä, joka sijaitsee DNA:n molemmin puolin. Täten on tärkeätä huomata, että perinnöllisyys sisältyy molempiin DNA molekyylin puoliskoihin."

Liittyykö tämä jotenkin olennaisesti minun yo. kommenttiini? Voin vakuuttaa, että Sinun ei tarvitse _ainakaan minulle_ alkaa selittää proteiinisynteesiä; uskoisin tietäväni asian ihan riittävän hyvin.

"Silloin kun puhumme yksitäisetä kromosomista, joita ihmisellä on 24 eri typpiä, taksoitamme 48 eri perinnöllistä informaatiota siirtävää molekyyliä nimeltä "strand". Luku 92 liittyy kaksinkertaiseen kromosomimäärään yksittäisessä somaattisessa soluissa; onko tämä nyt selvää?"

En ole taaskaan aivan varma, että mitä ihmettä oikein yriät sanoa; todetaan nyt kuitenkin seuraavaa: se, että ihmisen kromosomeja on olemassa 24 eri t y y p p i ä, tuli jo aiemmin käytyä läpi. Se, mitä minä yritin yo. kommentissani viestiä, oli se, että kullakin ihmisyksilöllä niitä kromosomipareja on vain 23 kpl, ei 24 kpl (ja yritin viestiä asiasta siksi, että kenellekään lukijalle ei vahingossakaan jäisi sellaista kuvaa, että ihmisyksilöllä olisi muka 24 kromosomiparia (tai 24 kromosomia, mikä olisi ollut vielä karkeampi virhe).

Ja kyllä, asia on minulle täysin selvä, on ollut koko ajan.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Huomasitko, Anna, että sinun kirjoituksessa oli selvä ristiriita:

Anna Ahola kirjoitti: "Kyllä, ihmisen perimään kuuluu 24 eri tyyppistä kromosomia,", ja edelleen "jos kunkin kromosomin DNA-kaksoiskierre avataan, saadaan 2 * 46 = 92 DNA-juostetta - ei siis 48, kuten Tallqvist jostain (minulle) käsittämättömästä syystä väittää."

Siis, jos kunkin 24 kromosomin DNA-kaksoiskierre avataan, saadaan 48 juostetta. Mitään epäselvää tässä väitteessä ei ole.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Perustelusi pohjautuvat Urantia kirjoihin. Se mitä yrität selittää on asian vierestä. Yrität siis osoittaa Urantia ajatukset oikeiksi, et näe asiaa siltä kannalta miltä yksilö kromosomeineen (joissa geenit+paljon tuntematonta ainesta, jota ei lainkaan vielä tunneta) näyttää.
Emme kaipaa Urantia näkemystä, vaan keskustelua siitä mitä geenikoodiston avaamianen merkitsee ja mihin sitä voidaan käyttää tulevaisuudessa.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist Vastaus kommenttiin #13

Minä tutkin Urantia-tekstejä ja yritän verrata ja seurata nykytukimusta, koska se valaisee asioita jo 1930 luvulla.

Keskustelkaa vaan, kyllä me kaikki ehkä siitä jotain opitaan, mutta te vastustajat vähemmän, koska ette hyväksy mainittua lähdettä joukkoon.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #14

Miten kehtaat arvostella kykyämme oppia ja omaksua tietoa? Onko väitteelläsi mitään relevanssia? Kovasti ihmettelen miten sotkeudut asioihin, ominen ennakkoluuloinesi.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist Vastaus kommenttiin #16

Jaa-a, "Miten kehtaan arvostella"? Se on hyvä kysymys. Se, että pyysin teitä jatkamaan keskustelu josta kaikki voimme hyötyä, kuvaa hyvin minun ennakonluuloja, niinkö?

Irja: "Onko väitteelläsi mitään relevanssia?"

Kuten olen kertonut, Urantia-teksti on ollut minulla tutkimuskohteena 1960 luvun alkupuolelta. Ja tämän uskomattoman laaja-alaisen teoksen vertailussa muihin tutkimusaloihini (50 vuoden ajan) olen sivistänyt itseni aivan hurjan paljon.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #17

On eri asia puhua tieteellisestä tutkimuksesta ja jostakin urantiauskonnosta. Pohja ja ideologia on aivan erilainen eikä niitä voi verrata kuunaan päivänä. Siksi tämä keskustelu meni aivan eri linjoille kuin toivoin. Sinuna aatteesi esille tuomiseen. Ei niiden kysymysten pohtimiseen, joita esitin. Harjoitetun politiikan kannaltakin näen kysymyksiin vastaamisen tärkeäksi, mutta siihen sinulla ei tunnu olevan edellytyksiä.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist Vastaus kommenttiin #18

Eikö asia ole nyt niin että sinä annat lausuntoja asiasta jota et tunne?

Useita lähisukulaisia ovat olleet joko biologeja tai kromosomitutkijoita lapsuudesta lähtien, kuten edesmennyt siskoni. Eläintieteen professori Klingstedt oli myös kromosomitutkija (ja hänen vaimonsa). Asuin usein heidän luona 1940-luvulla. Minulla on siis kromosomitutkimus lapsen maidossa.

(1945-47 Klingstedt, Torsten Holger (* 1900 † 1947), eläintiede)
http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet/m...

Oma erikoisalani on sähkömagneettinen teoria ja radioastronomia, lisensiaattityöni on vuodelta 1977, TKK radiolaboratorio. Urantia-kirja käy esim. läpi koko planeetan elämänmuotojen kehitystä.

Viitteenä esim:
http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/90...
Planeettamme elämän ja geologiset kehitysvaiheet, 8.12.2011 18:13, Stefan H. Tallqvist 2 kommenttia .

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #19

Ja minä olen geneetikko ja yhä tekemisissä geneetikkojen kanssa. Osaan myös käyttää tieteellisiä tietokantoja ja lukea tieteellisiä artikkeleita. Olisinko minä vaikkapah hyvä insinööri, jos isäni olisi insinööri. Sinun perustelusi noudattavat juuri tuota rataa. Genetiikka menee vauhdilla eteenpäin ja on menny niistä vuosista jolloin opiskelin valtavin askelin. Ei tuo kromosomiluku tieto ole mitään uutta perustietoa. En jaksa tällaisia asiotia enää kääntää ja vääntää. Joten keskustelu tästä asiasta loppuu osaltani tähän.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Hieman taustoja tähän keskuteluun:

"Juoste" voi myös olla "nauha tai säie tai kasois-säje", ainakin vuonna 2001, kun asiasta keskusteltiin skeptikkojen foorumisissa. Siihen aikaan sana "juoste" tuotti vaikeuksia.

Tästä löydä aikaisempaa keskustelua:

http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/12...
"Ihmisen 48 DNA juosteita eli perinnöllisiä yksiköitä", 26.12.2012 16:44 Stefan H. Tallqvist, Ympäristö, 20 kommenttia .

http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/12...
"Siihen aikaan kun DNA lukion biologian kirjoihin tuli ..." 5.1.2013 15:44 Stefan H. Tallqvist, Ympäristö, 5 kommenttia .

http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/12...
"Risto Jääskeläinen ja olkiukkoilua", 8.1.2013 10:44 Stefan H. Tallqvist, Ympäristö, 11 kommenttia

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Tässä oli vielä yksi puheenvuoro, jota unohdin maita:

http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15...
Emme ymmärrä genetiikkaa lainkaan, YLE Teema, 8.12.2013 13:25 Stefan H. Tallqvist, DNA, 15 kommenttia .