ILgron11 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota.

Vesi ja koulut

Kuuntelin Raaseporin kaupunginvaltuuston keskustelua siitä, miten budjettia voitaisiin tasapainottaa ja kustannuksissa säästää. Yksi esille nostettu säästön kohde oli koulujen lakkauttaminen.

Koulujen lakkauttamisesta haetaan säästöjä muuallakin.  Sellainen on mielestäni lyhytnäköistä. Minne laitetaan Vantaan Hakunilan Hevoshaan koulun 400 oppilasta, jos näinkin suuri koulu lakkautetaan? Miksi  käydään koulujen kimppuun? Miksi lapset uhrattaisiin säästötalkoissa?

Säästötalkoissa ei  ehkä tutkita kyllin tarkkaan kaikkia mahdollisuuksia.  Haluan siksi nostaa säästötalkookeskusteluun vesijohtoveden.

Suomen kuvalehden (13.9.2013) mukaan  vesijohtoverkostomme rapautuvat. Olisi kiire niiden korjaamiseen, jotta hyvä veden laatu säilyisi. Artikkelissa suositellaan hienovaraisesti  veden hintaa korotusta. Vesi on suomalaisille edullinen ylellisyys ja myös perusoikeutemme ja yksi tärkeimpiä varantojamme. Onko Suomessa vesistrategiaa? Ovatko juomavetemme uhattuina?  Vesi on jokamiehen oikeuden piiriin kuuluva.

Verkostojen vesi tulee pohjavesialueilta. Suomessa on 3800 vedenhankintaa varten tärkeää ja soveliasta vesialuetta.  Näistä on riskialttiiksi luokitettuja   353 pohjavesialuetta. Näitä on erityisesti Etelä Suomen ja taajamien pohjavesialueilla.  Siis alueilla, joilla  on paljon ihmisiä ja toimintaa. 

Artikkelista  tuli mieleen pihakaivo, josta lapsuudessani kannettiin vesi sisälle. Tällaisia kaivoja on  mummon mökeillä ja kesämökeillä. Haja-asutusalueilla, jossa ei ole kunnallista vesijohtoverkostoa sijoitetaan myös  porakaivoihin. Sellainen on iso sijoitus, joka mahdollistaa puhtaan, nautittavan veden saamisen.  Puhdas, juomakelpoinen vesi  on myös tulevaisuuden tuote, yhä arvokkaampi mitä pidemmälle aika kuluu.  

Moni ostaa pullovettä,  muodin tuomaa ylellisyystuotetta kalliilla hinnalla.  Vesijohdoissa kulkeva vesi on monessa tapauksessa jopa puhtaampaa kuin pullotettu vesi.  Pullovesistä tehty tutkimus paljasti, että 22% vesistä sisälsi enemmän epäpuhtauksia kuin mitä valtion asettamat rajat sallivat. Pullovedellä on myös suuri hiilijalanjälki.   Pullotettua vettä kulutetaan noin sata miljoonaa litraa vuodessa. Toissa vuonna Suomeen tuotiin 26 miljoonaa litraa pullotettua vettä ulkomailta.

Suursijoittajat ovat tunnustelleet mahdollisuuksia sijoittaa vesihuoltoyhtiöihin.  Kunnat eivät onneksi ole olleet halukkaita myymään laitoksiaan, koska ne ovat viime kädessä itse vastuussa kuntalaisten vesihuollon toimivuudesta. Näin on hyvä, mutta mitä on tulossa EU:n toimesta. Ehkä vetemme eivät ole suojassa. Myös Néstle ja muut elintarvikeyhtiöt ovat yhä kiinnostuneempia tästä merkittävästä luonnonvarastamme.

Puhdas vesi on perusoikeutemme. Voisimme maksaa siitä ehkä kotimaisille vesihuoltoyhtiöille hiukan nykyistä enemmän. Onhan kovin moni valmis maksamaan pullovedestäkin huomattavan hinnan. Loisiko veden hinnan korotus mahdollisuuden sellaisten karsintakohteiden kuin joidenkin koulujen poistamiseen karsittavien listalta. Vesi vanhin voitehista. Silläkö säilyttäisimme vesijohtojen kunnon ja koulujakin?  

Kirjoituksia ja keskustelua vedestä:

"Vettä ei tarvitsekaan säästää": EU haluaa Suomen pohjavedet pörssiin http://harrikiiskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143062-vetta-ei-tarvitsek...

http://jaakkojuhaniojaniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138388-%E2%80%9Dved...

http://markosihvonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/44165-miksi-valtiovalta-hi...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

"Kuuntelin Raaseporin kaupunginvaltuuston keskustelua siitä, miten budjettia voitaisiin tasapainottaa ja kustannuksissa säästää. Yksi esille nostettu säästön kohde oli koulujen lakkauttaminen."

Raaseporissa ratkaisu on helppo, liitoskunnissa kun on niitä turhia suomenkielisiä kouluja.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Aika tasapuolisesti on suomen ja ruotsinkielisiä edustajia. Tulkkikin paikalla eli puhe tulkitaan, on se sitten puhuttu ruotsin tai suomen kielellä. Toki joku valitti, että muutamat liitteet olivat olleet vain ruotsiksi ja melko vaikeita tulkita, joten kyllä suomenkieliset odottavat tasavertaista tietoa omalla kielellään täälläpäinkin. Kaupunki on kaksikielinen kuten Helsinkikin jne.
Eivät ne lopetettavaksi ehdotetut koulutkaan ole pelkästään suomenkielisiä. Melko vaikea taloustilanne täälläpäin. Karjaan ja Tammisaaren yhdistämisestä johtuva viiden vuoden karessiaika päättyy ensi vuonna. Silloin varmasti julkiselta puolelta päättyy työsuhteita. Hankala tuo pitkä aika, jolloin liekö kaikilla edes työtä. Sellaisesta pitäisi päästä ja äkkiä.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Katsotaan viiden vuoden päästä. - Ai niin mutta silloinhan "ei saa katsoa taaksepäin"!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Koulujen lakkauttamisesta haetaan säästöjä muuallakin. Sellainen on mielestäni lyhytnäköistä. Minne laitetaan Vantaan Hakunilan Hevoshaan koulun 400 oppilasta, jos näinkin suuri koulu lakkautetaan? Miksi käydään koulujen kimppuun? Miksi lapset uhrattaisiin säästötalkoissa.""

Kah, kun lapset eivät äänestä.

Minusta on todella sääli kun koulut vain suurenevat oppilasmääriltään ja sen myötä ongelmatkin vain lisääntyvät.
Ainakin pienillä peruskoululaisilla pitäisi olla mahdollisuus pieniin lähikouluihin. Eiköhän säästötkin ole aika minimaalisia kun niitäkin lopetellaan? En kyllä summista tiedä mitään.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Raaseporin poliitikkojen keskustelun perusteella sain sen käsityksen, että koulusäästöt ovat pieniä säästöjä. Todelliset säästökohteet ovat muualla, mutta vaikeita nekin. Vaikeista asioista ei osata sopia ja tehdä päätöksiä. Näkemykset risteävät pahoin. Koulupäätökset tuntuvat helpommille eli sieltä mennään missä aita on matalin.

Koulusäästöt esimerkiksi voivat olla tulevaisuudessa isoja kuluja tuottavia. Siinä se on ei osata/viitsitä/haluta ajatella kaikkia puoli.

Toimituksen poiminnat