ILgron11 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota.

Onko älykkyydellä ajat ja rajat

 Älykkyystestien tulokset ovat jatkuvasti parantuneet.   Syytä  ei tiedetä, mutta  osatekijöiksi arvioidaan koulutusta, ravintoa ja perintötekijöitä. Ympäristölläkin on osansa. Elintasokin on parantunut ja sen myötä ympäristö on vuosikymmenten aikana muuttunut merkittävästi.

Geenit ovat  se pohja miltä jokaisen älykkyys muiden ominaisuuksien ohella ponnistaa. Perintötekijät eli perimä on pohjana niin menestyneillä urheilijoilla, laulajilla, kuvataiteilijoilla  kuin jokaisella  muullakin.  

Pistetäänkö perimän mahdollisuudet vakan alle vai annetaanko niille pääsy kukoistukseensa?

Joskus, näin uskon, että tämä  geneettinen mahdollisuus jää tai jätetään  olemattomalle tai vähäiselle harjoittamiselle ja käytölle. Näin ne "älykkyyden idut", jotka voisivat tehdä ihmisestä fiksumman, jäävät itämättä. Olisiko niin, että älykkyyden kehityksellä olisi oma etsikkoaikansa ihmisen kehityskaaressa?   Jos aika menee umpeen, mahdollisuuden  kehittyä  tai ainakin osa niistä saattaa kuihtua, kokonaan tai osittain.  Esimerkkejä  kykyjen  hukkumisesta on tullut aikojen saatossa esille. Susien keskuudessa kasvanut lapsi ja kielen oppiminen ja tunne-elämä.

Kun taas oman lajinsa löytänyt urheilija voi harjoittelulla  hioa kykynsä äärirajoille tai laulaja kehittyä maailman huippukyvyksi.  Harjoittelu tekee mestarin, mutta ei kaikista,  geeniperustassa lie silloinkin syytä.   Minkälaisen pohjan geenit itse kullekin antavat älykkyyden kehittymiseen, sitä ei toistaiseksi ole pystytty selvittämään.  

Geenit ovat se fyysinen pohja, jolta kaikki rakentuu ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa. Näin ihminen voi joustavasti sopeutua siihen ympäristöön ja kulttuuriin, johon syntyy. En voi unohtaa kansainvälisessä kokouksessa tapaamaani tummaihoista naista, joka oli käyttänyt vain kynää, osasi kirjoittaa ja lukea.  Hän oli fiksun oloinen ja yllätti. Kun hänen eteensä tuotiin tietokone ja hän sai hiukan opastusta sen käytössä, hän oppi laitteen käytön suorastaan käden käänteessä. Miten se oli mahdollista? Siitä heräsikin ajatus: Meneekö jossakin köyhissä kylissä maailman laidoilla hukkaan älykkyyttä, jolle voisi olla käyttöä ja joka voisi laajeta täyteen mittaansa vaikkapa muualla maailmassa?

Mitä, jos kaikki maailman älykkyys olisi täysimittaisena käytössä? Olisiko maailma silloin parempi ja inhimillisempi paikka kaikille vai riittääkö älykkyys parantamaan maailmaamme?  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Olis kiintoisaa tietää miten älykkyystestien laatijoiden äly on testattu.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

En tiedä, mutta arvenelen, että he ovat testanneet testejä itsekin. Miksi ei? Pitänee hiukan ottaa selvää. Kunpa tietoa löytyisi jostakin.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Esimerkkinä ystäväni, on oli matemaattisesti erittäin lahjakas, lukion pitkän matikan hän "luki".

Hän pääasiassa ei käynyt tunneilla, eikä myöskään suorittanut niillä annettuja harjoitustehtäviä,
koetta edeltävänä iltana hän vain silmäili kurssin alussa jaetun materiaalin läpi tietääkseen mistä on kyse ja suoriutui kokeista virheittä.

Itse hän kertoi ettei hän varsinaisesti edes laske, oikea ratkaisu vain tulee hänelle jostain tiedostamattomasti ajattelevalta alueelta.

Esimerkiksi shakin ja kortin peluussa hän oli täysin lyömätön, hän laski siirtoja ja kortteja automaattisesti moninkertaisesti yli normaalien matemaattisten kykyjen.

Luonteeltaan hän on aivan keskivertonormaali, ehkä hieman tylsistymiseen taipuvainen, joten hän kaipaa elämyksiä.

Hän ei ole sittemmin harjoittanut tahi hyödyntänyt tätä taitoaan millään tavalla, että hukkaan meni sekin lahjakkuus.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Pitkän matematiikan opiskelleena ihmettelen miten sen voi mitään opiskelematta oppia. Joten jotainhan hänen sen eteen oli tehtävä. Integraali ja differentiaalilaskenta vaativat pikkuisen muutakin kuin pelkkää silmäilyä. Huijasiko hän sinua? Oliko hän siinäkin hyvä? Muistihan voi olla kuin partaveitsi, sivut tallentuvat valokuvamuistiin ja sitä kautta asiat menevät perille. En todella tiedä vaikka tällaisella muistilla pärjäisi pitkässä matematiikassa, epäilen kuitenkin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Valokuvamuisti
Täällä on keskutelu valokuvamuistista http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=726

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Tuosta varmasti löytyy tyhjentävää tietoa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Intelligence_quotient

Yleisesti virallisimpana pidettäneen Mensan testejä:

http://www.mensa.fi/sivu.php/alytestit

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Testithän ovat rajallisia. It is difficult to define what constitutes intelligence; instead, it may be the case that IQ represents a type of intelligence.Esimerkiksi Mensan verkkotesti on kuviopäättelyä, eikä ota huomioon testatun ikääkään.

Parempiakin testejä löytyy, mutta tuskin täydellistä koskaan tuleekaan.

On vaikea edes määrittää mistä kaiksesta älykkyys muodostuu. Jos sitä ei pystytä tekemään, miten sitten pystyttäisiin tekemään kunnollinen testikään?

Voidaanko olla edes tyytyväisiä siihen, että testitulokset paranevat kaiken aikaa. Ovatkohan ihmiset treenanneet näihin älykkyystesteihin ja siinä osa syy tulosten paranemiseen.

Toimituksen poiminnat